Ajankohtaista

Istumalentopalloa pelataan viiran päällä – pehmusteena omat kankut

Valtaosa tavallisista sukankuluttajista tietää, että on olemassa sellainen peli kuin lentopallo. Harvempi tietää, että perinteisestä lentopalloilusta on myös muunnelmia. Tunnetuin lienee joskus rantalentopalloiluksikin kutsuttu beach volley, kutsumanimeltään ”biitsi”. Vähemmän tunnettuja ovat istumalentopalloilu ja istumabeachvolley, tuttavallisemmin ”istis” ja ”istisbiitsi”.

Istumalentopalloa pelataan tavallisesti sisällä kuusijäsenisin joukkuein ja beach volleyn istumaversiota kaksijäsenisin joukkuein useimmiten ulkona. Istumalajien kenttäkoot ovat pienempiä kuin pystylentopalloilussa ja verkko tietenkin matalammalla.

Perinteinen pystylentopalloilu ja beach volley ovat olympialajeja, kun taas kuuden pelaajan istumalentopalloilu on paralympialaji.

Hiekallako pelataan?

Ensimmäinen kysymys, joka beach volleyn istumapeleistä herää, pelataanko lajia todellakin hiekalla? Siihen on kaksijakoinen vastaus.

Kansainvälisissä ja suomalaisissa istumabeachvolleyn säännöissä on pieniä eroja. Esimerkiksi suomalaisten sääntöjen mukaan pelialusta voi olla hiekka, pressu, viirakangas tai muu soveltuva materiaali, kun taas kansainvälisten sääntöjen mukaan pelataan hiekalla.

Suomen maajoukkuepelaaja, Helsingin Invalidiyhdistystä edustava Petra Pakarinen sanoo pelanneensa kerran kokeilumielessä hienolla hiekalla, mutta kokemus ei ollut kovin hyvä.

– Pelaaminen kyllä onnistui, mutta kaikki paikat olivat täynnä hiekkaa.

SM-viikolla Myyrmäessä pelattiin paperikoneista tutun viirakankaan päällä. Samaa materiaalia olivat pelaajien housujen takamukset, jolloin pelialustalla on helpompi liukua. Takapuolen nouseminen irti kentästä on virhe. Peppupehmusteita ei varsinaisesti ole, vaan pehmikkeet ovat mallia luomu eli kunkin pelaajan omat kankut.

Kuka voi pelata istumalentopalloa?

Istumalentopalloilu-urheilijat on virallisesti luokiteltu kahteen vammaluokkaan, täysvammaisiin ja minimivammaisiin. Koska laji on alkujaan tarkoitettu vammaisille, kansainvälissä otteluissa kenttäpelaajiksi ei hyväksytä vammattomia. Sen sijaan kotimaan sarjoihin heidät kelpuutetaan. Siitä on hyötynsäkin.

– Iso osa SM-viikolla olevista pelaajistakin on vammattomia. Suomessa kun on aika pienet piirit, on hyvä, että vammattomia on tullut mukaan, niin on saatu sarjoja pidettyä yllä. Ja onhan tämä monelle vammattomallekin hieno kuntoilumuoto, kertoo jämsäläinen Jokilaakson Lentopalloa edustava Janne Laukkarinen.

Hän sanoo pelanneensa alun perin tavallista pystylentopalloa, mutta siirtyneensä myöhemmin istumalentopalloiluun, jotta voi jatkaa pitkäaikaista harrastustaan.

– Polveni on leikattu kolmeen kertaan, jonka takia enää pysty pelaamaan normilentopalloa. Harrastin sitä 6-vuotiaasta alkaen ja pelasin noin 30-vuotiaaksi asti. Nyt ikäni on 44. ”Istiksen” löysin kaverien suosituksesta ja sitä pystyn pelaamaan, vaikka polvet ovatkin rikki, Laukkarinen kertoo.

Kaverien ansiota oli myös, että Petra Pakarinen aloitti istumalentopalloilun. Hänen toinen jalkansa amputoitiin 17-vuotiaana.

– Minä en ole koskaan pelannut pystylentopalloa, mutta kun tapasin toisia amputoituja, jotka kertoivat lajistaan, he houkuttelivat minut istumapeleihin mukaan.

– Treenaan useana päivänä viikossa. Kuulun maajoukkueeseen ja harjoittelen sen mukana, mutta myös omatoimisesti – kuntosalia, pyöräilyä ja sellaista. Voimaa tarvitaan paitsi iskulyönteihin, mutta myös kentällä liikkumiseen. Vamman laatu ei sinänsä vaikuta kentällä liikkumiseen tai sijoittumiseen. Jokaisella on oma tapansa liikkua, itse käytän paljon jalkaa liikkumiseen, Pakarinen kuvailee.

Jännittäviä aikoja

Kaksoissisarukset Maria Viitala ja Carita Liuhanen osallistuvat ensimmäistä kertaa parina istumabeachvolleyturnaukseen. Normaalisti he pelaavat istumalentopallon SM-sarjaa Palokan Pyryssä ja Carita lisäksi Suomen maajoukkueessa. Pystylentopalloilu alkoi heillä jo pikkutyttöinä ja myöhemmin tuli polviongelmien myötä siirtyminen istumapeleihin.

Caritalla on jännittävät ajat, sillä noin viikon päästä selviää, jatkuuko hänen maajoukkueuransa. Jokaiselle pelaajalle ollaan tekemässä uusia vammaluokituksia tiukentuneiden perusteiden mukaisesti ja on epävarmaa, riittääkö aikoinaan polvesta saatu minimivammaluokitus vai katsotaanko hänet vammattomaksi.

Marialla on myös polvirikkoa, mutta hänet katsotaan terveeksi. Pystypelaamisesta hän siirtyi istumapelaamiseen polvia säästääkseen ja suojellakseen.

– Istumalentopalloiluun ohjautuu usein pystypalloilijoita, jotka ovat jossain määrin lievästi vammautuneita, kuten polvi- tai olkapääongelmaisia, eivätkä enää sovellu siihen pelaamiseen. Tai sitten heitä, jotka ovat vammautuneet vakavammin jollakin muulla tavalla ja hakeutuvat liikunnan pariin, sisarukset sanovat.

Koko ajan löytää uutta

Jokainen haastateltava kehuu istumalentopalloilua pelitavasta riippumatta hauskaksi ja rennoksi lajiksi, jossa on mukava ja hyvä pelitunnelma, ja johon on helppo tulla kenen tahansa mukaan.

– Kannattaa hakeutua eri kaupungeissa, vaikkapa Helsingissä, kokeilemaan lajia. Aluksi voi tuntua varmasti vaikealta liikkua kentällä, mutta kyllä siihen pääsee nopeasti mukaan, mainostaa Janne Laukkarinen.

– Keskikehon lihaksille ”istis” on erittäin hyvä ja kehittävä laji, muistuttavat Maria Viitala ja Carita Liuhanen.

– Laji voi olla vaikea jo pitempäänkin pelanneille, mutta hyvää juurikin on, että aina siitä löytää uutta opittavaa, iloitsee Petra Pakarinen.

Yhteiset terveiset Lentopalloliitolle heiltä ovat, että näkyvyys on lajin parhaaksi. On hienoa saada olla mukana SM-viikolla.

Teksti: Aki Korhonen
Kuvat: Tomi Hänninen

Perjantaina tehtiin golfhistoriaa – korttelipyöräilyssä jännittävät loppuratkaisut

Perjantaina tehtiin Keimola Golfin Kirkka-radalla historiaa, kun siellä kisattiin kaikkien aikojen ensimmäinen Speedgolf Sprint -kilpailu.

Speedgolf Sprintin maailman ensi-ilta SM-viikolla oli menestys eivätkä ennustetut sateetkaan kuin hipaisseet Keimola Golfia. Molemmissa sarjoissa ennakkosuosikit pitivät pintansa finaalissa. Miesten sarjassa maailmanmestari Mikko Rantanen vei tiukan sekuntikamppailun kymmenen sekunnin erolla Jari Pitkälään. Speedgolfin normaalimatkan mestaruutta puolustava Henrik Honkalehto oli kolmas vain neljä sekuntia Pitkälälle hävinneenä.

– Tämä sprintti oli tosi mielenkiintoinen. Ehkä aloitin vähän liian kovaa, ja tulos karkasi ylöspäin. Minun tasoinen pelaaja ei saisi pelata kolme yli. Yhden yli parin vielä kärsii pelata. Tämä oli tosi hauskaa ja meni sekuntipeliksi, mutta haastajatkaan eivät ehkä pelanneet parasta peliään, ja siksi voitin, kertasi Rantanen peliään Helsingin Sanomien haastattelussa.

Kisassa kahdeksanneksi sijoittunut ex-hiihtäjä Jari Isometsä piti SM-viikon konseptista:

– On hienoa että meillä Suomessaä järjestetään tämmöinen tapahtuma kuin SM-viikko. Tässä on aikamoinen homma. Kaikille vaan tsemppiä! Mitalit on tietysti tärkeitä, mutta kyllä osallistuminenkin on tärkeää, kertoili Isometsä.

Naisten sarjassa Milla Hallanoro oli ylivoimainen tehden sekä nopeimman juoksuajan että parhaan tuloksen. Hopeaa pokkasi Iida-Lotta Juura ja pronssia Liisa Soppela.

Kortteliajon SM-kilpailut ajettiin Myyrmäen urheilupuiston ympäristössä. Kisaan oli saatu aikaiseksi hieno ja vauhdikas, lyhyt rata, joka mahdollisti ratkaisujen tekemisen ja yrittämisen jo kisan varhaisissa vaiheissa. Jännittävän naisten mestariksi ajoi viime vuoden tapaan Eeva Sarlin ennen Antonia Gröndahlia ja Minna-Maria Kangasta.

– Rata ei ollut ihan niin tekninen kuin viime vuonna. Oli erilainen kisa kuin Suomessa yleensä, kun heti alusta asti IK-32:n naiset pitivät kovaa vauhtia ja koko ajan oli tykitystä ja irtiottoyrityksiä heidän toimestaan, kertoi voittaja maalissa.

Dramaattisen miesten kisan voittoon ajoi Oskari Vainionpää, Joni Kanerva ajoi toiseksi ja Sasu Halme kolmanneksi. Kaksikko Vainionpää ja Kanerva ajoivat pitkään yhdessä ensin isommassa irtiottoryhmässä ja lopuksi kahdestaan. Mestaruus ratkottiin kaksinkamppailussa, jossa Vainionpään kiri oli tällä kertaa vahvempi.

Istumabeachvolleyssä eli ”istisbiitsissä” naisten mestaruuden veivät kaksoissiskot Kirsi ja Marja  Valkeavuori. Miehissä mestaruuden vei kilpailijapari Veli-Matti Hakasalo – Kurt Vikman.

– Kyllä tätä haettiin, oltiin jo viime vuonna loppuottelussa. Kaikki pistettiin peliin viimeiseen finaaliin, annoin kaikkeni, kertoi todella tyytyväinen Vikman kisan jälkeen.

Taitolennossa saatiin päätökseen kaksipäiväisen SM-kisat Malmilla. Padelissa, biljardissa, kriketissä ja maahockeyssä SM-pelit jatkuvat huomenna.

SM-viikon lajikirjo avartaa selostajankin urheilullista maailmankuvaa – ”Tartun melkein kaikkeen, mikä tarjolle laitetaan”

Urheilukisoja televisioitaessa yhdessä oleellisen tärkeässä osassa on selostaja – tietoa tapahtumasta välittävä toimittaja, joka parhaansa mukaan palvelee katsojia ammattitaidollaan ja luo myös lähetykseen tunnelmaa.

Isoissa urheilutapahtumissa selostajia tarvitaan useita, niin SM-viikollakin. Tapahtuman televisioi YLE ja lähetykset ovat nähtävissä YLE TV2:lta ja Areenasta sekä suorina että jälkikoosteina.

Vantaalla SM-viikolla kilpaillaan kahdessakymmenessäkolmessa urheilulajissa ja useassa eri paikassa. Yhdeksää lajia selostaa Mikko Hannula Yle Urheilusta. Yhdeksästä lajista Hannulalle ennalta tuttuja ovat taekwondo ja jousiammunta jo Sydneyn olympiakisoista vuodelta 2000, sekä kahvakuulaurheilu ja pyöräilyn kortteliajo viime vuoden SM-viikolta.

Hannula on valmistautunut tehtäväänsä huolellisesti ennalta usean päivän ajan perehtymällä lajeihin pöydän ääressä ja tapaamalla alan ihmisiä.

– SM-viikon kaltaisia lajeja ehtii käydä läpi pari toimistopäivässä työajan puitteissa, keskimäärin puoli päivää lajia kohden, mutta muutamina vapaapäivinä ennen kisoja piti vielä varmistaa joukkuelajien pelisysteemejä ja moottoriurheilun osallistujalistoja.

– Valmistautuminen on kuin lukisi tenttiin. Tietää, että koe on tulossa. Tuttuihin lajeihin tarvitsee perehtyä vähemmän, mutta uusiin lajeihin tehdään läksyjä enemmän, Hannula sanoo.

Varsinaisella kilpailupaikalla tehdään vielä viimeiset ennakkovalmistelut. Esimerkiksi minisupermotossa, jonka selostus oli haastatteluhetkellä alkamassa, Hannula kävi varikolta kysymässä syitä viime hetken poissaoloille.

– Vasta kisan kynnyksellä voi selvitellä syitä viime hetken poisjäänneille aika-ajoista tai kilpailusta.

Samalla hän varmisti joiltakin kilpailijoilta itseltään, miten he lausuvat, jotta nimien lausuminen selostuksen aikana menee oikein. Yleensä kyse on vieraskieliperäisen nimistä.

Tärkeää on myös varmistella keinoja, miten tunnistaa eri kilpailijat radalta.

– Nytkin kun katsoo ensimmäisen kerran omin silmin minisupermotoa, niin auringonpaisteessa selostamon kuvaruutua tuijottaen tai etäältä selostuskopista radalle tihrustaen, kaikki urheilijat näyttävät jokseenkin samoilta. Pitää hakea muistikuivia kunkin kilpailijan kypärän väristä tai pyörän ulkonäöstä, miten erottaa heitä muutenkin kuin pelkän numeron perusteella.

Entä jos selostajalle tulee hetki, että tietoa ei jostakin syystä olekaan riittävästi tai selostuksen aikana tulee ajatuskatko?

– Nykyselostushommassa on onneksi yleensä vieressä asiantuntija, jota kohti voi katsella, että ”otapa tuosta koppi”, jos itseltäni tiedot loppuvat tai jos vaikka paperit lentävät taivaan tuuliin.

– Toisaalta televisiossa ei välttämättä tarvitsisi puhuakaan niin paljoa, vaan voisi jättää faktan vähemmälle ja antaa katsojan nauttia kuvasta. Ehkä se kuitenkin on hieman laiskan miehen tapa. Radiossa, jonka kasvatti olen, on tärkeämpää puhua enemmän, koska siinä selostaja on ikään kuin kuulijan silmät, miettii Hannula.

Asiantuntijana selostamossa SM-viikon minisupermotossa on Jenny Ruokolainen, 17-vuotias ratamoottoripyöräilyn kilpa-ajaja, joka ajaa ainoana naisena Moto3 -luokan European Talent Cup -ratamoottoripyöräsarjaa.

– Tavallaan olen ammattilainen, mutta totta kai käyn ja hoidan koulut ohessa, Ruokolainen mainitsee.

– Samoissa kisoissa olen joskus nuorempana ajanut, minisupermotoa ja mini-GP-lähtöjä, että siltä osin laji on tuttu, mutta tämä on ensimmäinen kerta kommentaattorina. Ihan hauska olla katsomassa ja kommentoimassa kisaa.

Palataan vielä ammattiselostajiin. Nykyselostajista osa saattaa tehdä suppeaakin lajivalikoimaa ja keskittyä esimerkiksi formulaan ja ralliin, hiihtoon ja yleisurheiluun, jääkiekkoon ja jalkapalloon, mutta Hannula on halunnut tehdä työtään laajemmin.

– Itse olen tykännyt, että olen saanut olla urheilussa lähes kaikessa mukana, koska se avartaa urheilullista maailmankuvaa. Se tekee työstä mielenkiintoisen, että aina löytyy uusia ja kiinnostavia juttuja, kuten täällä SM-viikollakin. Ruotsin laivan seisovasta pöydästä en uskalla maistaa kaikkea, mutta urheilutarjonnasta tartun melkein kaikkeen, mitä tarjolle laitetaan, hän innostuneena kertoo.

Teksti ja kuvat: Aki Korhonen

SM-viikko starttasi vauhdilla – Sulkaselle kuudes mestaruus

SM-viikko käynnistyi torstaina peräti neljän lajin SM-kisoilla Vantaan Vauhtikeskuksessa

SM-viikon avauspäivä tarjosi aluksi mitä täydellisimmät puitteet sekä kilpailijoille että yleisölle. Päivän aikana taivas tiputteli muutamia pisaroita vettä, mutta se ei vauhdin huumaa hidastanut.

Vantaan Vauhtikeskuksessa kisatussa trialissa suoritettiin sama rata sekä moottoripyörillä että polkupyörillä. Ennakkosuosikkina trialpyöräilyyn lähtenyt moninkertainen ulkoratojen suomenmestari Aleksi Sulkanen suoriutui alkuerissä vaativasta radasta parhaiten. Finaali oli tiukka ja jännittävä, kun kukin kilpailija vuorollaan koki onnistumisia ja epäonnea. Lopulta voitto ratkesi viimeisen jakson viimeisessä kilpailusuorituksessa, jossa Sulkanen piti hermonsa hyvin kurissa ja saavutti kuudennen ulkoratojen suomenmestaruutensa.

– Hyvä fiilis! Oli tosi paljon tuulta ja se vaikeutti välillä suorituksia. Jossain välissä tuli vähän sadetta, mutta en kyllä huomannut, että olisi liukkauden takia ollut ongelmia, kertasi silminnähden tyytyväinen Sulkanen finaalin kulkua.

– SM-viikko on tosi hieno tapahtuma. Täällä on aina hieno ajaa, varsinkin kun on paljon katsojia ja tv-kameroita, kiitteli kolmatta kertaa SM-viikolla mestaruuden saavuttanut 20-vuotias Sulkanen.

X-trialin mestaruuden vei viimevuotiseen tapaan Timo Myöhänen ennen Henry Vierimaata ja Niko Nurmiota.

– Kyllä tässä on jo pitkä päivä kisattu. Tänään sai olla kyllä tosi tarkkana, virheitä tehtiin ihan kaikki, totesi kahdeksannen suomenmestaruutensa napannut Myöhänen.

Minisupermoton STOCK-luokan voittoon ajoi Kari Hjerp, himmeämmät mitalit pujotettiin Pertti Lasalan ja Niko Hämäläisen kaulaan. Kilpailussa nähtiin draamaa ihan viime kierroksilla, kun Hämäläinen lähes kaatui pyörällään ja menetti hopeasijan Lasalalle.

SuperEndurossa kamppailtiin kiivaasti alkuerien ja välierien kautta finaaliin. Finaaleita ajettiin kaikkiaan kolme, joista parhaiten ajanut kuljettaja palkittiin suomenmestaruuskullalla. Tällä kertaa voiton vei Antti Hänninen, toiseksi ajoi viime vuoden mestari Eemil Pohjola ja kolmanneksi Jiri Leino.

Yksi tämän vuoden uusista lajeista on taitolento, joka on jo etukäteen herättänyt kiinnostusta. Ja kiinnostuneita katsojia kerääntyi myös paikan päälle Malmin lentokentälle.

Neljättä kertaa mukana oleva kriketti aloitti nelipäiväisen T10 SM-turnauksen Tikkurilan urheilupuistossa.

– Krikettiturnaus on polkaistu vauhtiin hyvissä merkeissä: poutaisessa säässä ja jännityksestä kutkuttavilla fiiliksillä. Alusta asti mukana olleena on ollut hienoa nähdä SM-viikon hioutuminen yhä upeammaksi kokonaisuudeksi, iloitsee krikettiliiton toiminnanjohtaja Maija Scamans.

SM-viikon tuottaja Hanna Iiskola-Kesonen on syystäkin tyytyväinen avauspäivään:

– SM-viikko käynnistyi hienosti ja sääkin oli meille suotuisa, vaikka välillä näyttikin uhkaavalta. Yleisöä oli paikalla runsaasti sekä Malmilla että Vauhtipuistossa. Tapahtuma ei voisi saada parempaa starttia.

Kuva: Tomi Hänninen

Lajit tutuiksi SM-viikolla

Tule – kokeile – innostu! Useat lajit ovat järjestäneet tutustumismahdollisuuksia SM-viikolla.

– Yksi SM-viikon johtoajatuksista on aina ollut tutustuminen uusiin lajeihin nimenomaan lajikokeilujen kautta. Tänä vuonna olimme toukokuussa mukana Lasten ja Nuorten Olympialaisissa, missä kokeiltavana on yli 20 erilaista liikuntalajia, kertoo SM-viikon tuottaja Hanna Iiskola-Kesonen.

SM-viikolla ei erikseen järjestetä lajikokeilupäivää, mutta monessa lajissa järjestetään mahdollisuus kokeiluun kilpailuaikataulun niin salliessa. Ainakin seuraavissa lajeissa on mahdollisuus ottaa tuntumaa lajiin ihan itse:

Kriketti
Kokeile krikettiä! Intro to cricket for women! Sunnuntaina 7.7. klo 14-15.30 Tikkurilan urheilupuistossa

Roller derby
Avoin luistelukokeilu. Tervetuloa kokeilemaan quad-rullaluistelua Helsinki Coast Quads -joukkueen johdolla! Lauantaina 6.7. klo 13.30–14.30 Tikkurilan urheilutalossa

Rantahengenpelastus
Perjantaina 5.7. klo. 17-20 järjestetään rantapelastuksen lajikokeilua Kuusijärvellä, jossa kouluttajat opastavat halukkaita rantapelastuksen saloihin.

Lacrosse
Lajikokeilumahdollisuudet perjantaina 5.7. klo 15-18 ja lauantaina 6.7. klo 11-14 Myyrmäki Stadionilla

Padel
Lauantaina pelattavien finaalien jälkeen kaikki Padel Club Finland Porttipuiston kentät ovat vapaasti yleisön käytössä noin klo 18 alkaen.

Varmasti myös monessa muussa lajissa kokeilu on mahdollista SM-viikona aikana. Nykäise vaan rohkeasti harrastajia hihasta. Heiltä saat varmasti vinkkejä!

SM-viikko 2021 järjestetään Salossa

Salo isännöi vuoden 2021 kesällä järjestettävää SM-viikkoa.

SM-viikko kokoaa samalle paikkakunnalle tuhansia eri urheilulajien edustajia kisaamaan Suomen mestaruuksista. SM-viikon perusajatuksena on saada mukana oleville lajeille enemmän tunnettuutta ja näkyvyyttä, ja sitä kautta uusia seuraajia ja harrastajia.

–  Olemme innostuneita ja ylpeitä saadessamme isännöidä SM-viikkoa kesällä 2021, sillä tämä upea tapahtuma vahvistaa entisestään asemaamme aktiivisena urheilukaupunkina, Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna iloitsee.

– Salo tarjoaa SM-viikolle ja sen osanottajille huikeat puitteet. Suoritusten päänäyttämönä toimiva urheilupuisto sijaitsee kivenheiton päässä Salon torista, joka on kesäisen kaupunkimme sydän. Meren ja maaseudun sävyttämä kaupunkimme tarjoaa myös muita jännittäviä suorituspaikkoja, joissa on helppo viihtyä. Yleisönkin on helppo saapua seuraamaan lajeja, kaupunginjohtaja Inna kertoo.

– Olen iloinen voidessamme julkistaa vuoden 2021 isäntäkaupungin jo nyt. Yhtenä tavoitteenamme on ollut luoda SM-viikolle säännöllinen rytmi, ja nyt tehdyn julkistuksen myötä olemme hyvällä tiellä, Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen toteaa.

SM-viikkoa on järjestetty vuodesta 2016 lähtien. Kaksi ensimmäistä vuotta SM-viikko järjestettiin Tampereella, ja sen jälkeen isäntäkaupunkina on toiminut Vantaa. Vuoden 2020 SM-viikko järjestetään tammi-helmikuun vaihteessa Joensuussa ja Salossa kisataan siis kesällä 2021.

SM-viikko kuuluu Olympiakomitean tapahtumakirjoon, ja sen operatiivisesta toteutuksesta vastaa KOKO Tapahtuma Osuuskunta yhteistyössä lajiliittojen, isäntäkaupungin ja Ylen kanssa. Ylen kanavien kautta välitetyt eri lajien kisalähetykset ovat keränneet hyvät katsojaluvut, ja Yle välittää kisatapahtumat jokaisesta kisapäivästä myös SM-viikolta Salosta.

– Kun tapahtuman isäntäkaupunki saa hyvissä ajoin tietää, milloin ja missä kilpaillaan, se voi hioa kilpailupaikat ja -tarvikkeet suoritusvalmiuteen. Nämähän jäävät sitten tapahtuman jälkeen perintönä kaupunkiin harrastajien käyttöön, KOKO Tapahtuma OSK:n puheenjohtaja Esa Niemi kertoo.

Aiemmilla SM-viikoilla on ollut mukana jo yli neljäkymmentä eri urheilulajia ja kiinnostus kasvaa koko ajan.

– Uskon, että näemme Salossa SM-viikolle uusia lajeja. Kun lajiliitot saavat hyvissä ajoin tietää, missä ja milloin tapahtuma järjestetään, avaa se useammalle lajille mahdollisuuden tulla mukaan, Niemi visioi.

Lajihaku kesän 2021 SM-viikolle avataan syksyllä 2019.

Tänä kesänä SM-viikko järjestetään 4.-7. heinäkuuta ja kisapaikkakuntana on Vantaa. Mukana on 23 lajia.
SM-viikko 2020 järjestetään Joensuussa 30.1.-2.2.
SM-viikko 2021 järjestetään Salossa 1.-4.7.

Lisätietoja:
SM-viikko: puheenjohtaja Esa Niemi, KOKO Tapahtuma OSK, 0400 452 400, esa.niemi@niemi.fi
Salon kaupunki: vapaa-aikapalveluiden johtaja Hilpi Tanska, Salon kaupunki, 02 778 4700,
hilpi.tanska@salo.fi

Kuva: Salon kaupunki

SM-viikko täyttää Vantaan erityisellä urheiluhengellä

Vantaan kesän suurin urheilutapahtuma on ovella. SM-viikko luo kaupunkiin neljäksi päiväksi monta hienoa urheilun näyttämöä, joilla pääsee täysin ilmaiseksi seuraamaan mitä mielenkiintoisimpia lajeja.

Tapahtumia on torstaista sunnuntaihin niin Myyrmäen ja Tikkurilan urheilupuistoissa, Kuusijärvellä, Vauhtikeskuksessa, Keimola Golfissa, Padel Club Porttipuistossa kuin Helsingin puolella Malmin lentokentälläkin. SM-mitaleista kilpaillaan peräti 23 lajissa. Mukana ovat biljardi, istumabeachvolley, jousiammunta, kahvakuula, kanoottipoolo, karting, kortteliajo, trialpyöräily, kriketti, kädenvääntö, lacrosse, maahockey, minisupermoto, super enduro, X-trial, taitolento, padel, roller derby, rantahengenpelastus, taekwondo, ultimate, golf ja rantavesipallo.

– SM-viikko tarjoaa tänäkin vuonna mahtavan ja monipuolisen valikoiman urheilulajeja, joista monet ovat varsin tuntemattomia suurelle yleisölle. Kannattaa siis lähteä paikan päälle katsomaan silkasta mielenkiinnosta! Monilla suorituspaikoilla on helppo seurata useampaa lajia kerralla, ja kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Yhteensä SM-viikolla jaetaan yli 600 SM-mitalia, ja luvassa on varmasti tiukkoja kamppailuja mestaruuksista” kannustaa tapahtuman tuottaja Hanna Iiskola-Kesonen.

Yksi SM-viikon päätavoitteista on tuoda näkyvyyttä juuri pienille lajeille. Tänäkin kesänä Yle on vahvasti mukana SM-viikon toteutuksessa ja näyttää tapahtumasta useita tunteja suoraa lähetystä.

Pienten lajien esilletuominen sopii hienosti myös Vantaan ideologiaan.

– Urheilu ja liikunta tarvitsevat juuri tällaista työtä. Pride-viikon ajatusta mukaillen, haluamme tarjota kaikille lajeille mahdollisuuden olla esillä ja menestyä, Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti toteaa.

Kahden Vantaan vuoden jälkeen SM-viikko jatkaa eteenpäin. Tapahtuma järjestetään seuraavaksi talvella 2020 Joensuussa.

– Olemme erittäin tyytyväisiä kahden vuoden yhteistyöhön. Vantaa on ollut SM-viikon lajeille hyvä paikka kasvaa, kehittyä ja löytää uusia harrastajia. SM-viikko on tuonut myös paljon uusia lajeja vantaalaisten tietoisuuteen ja sen myötä uusia mahdollisuuksia hakeutua liikunnan pariin, Kallislahti kiittelee.

Teksti: Vantaan kaupungin tiedotus

SM-viikon 2020 lajihaku on auki

Järjestyksessään jo viides SM-viikko järjestetään Joensuussa 30.1.-2.2.2020. Suorituspaikkoja tulee olemaan sekä sisä- että ulkotiloissa, talvinen Joensuu on mitä mainioin paikka kilpailla myös lumilajeissa.

Periaatteet SM-viikosta ja lajien osallistumisesta

  • SM-viikko on pienten ja keskisuurten lajien yhteinen aikuisten SM-kilpailutapahtuma.
  • Tavoitteena on saada lajeille näkyvyyttä, uusia ystäviä ja harrastajia.
  • SM-viikkoa tehdään Suomen Olympiakomitean, mukana olevien lajien ja lajiliittojen välisenä yhteistyönä. Tapahtuman operatiivisesta toteutuksesta vastaa KOKO Tapahtuma OSK yhdessä Ylen ja isäntäkaupungin kanssa.
  • Lajiliitot vastaavat itsenäisesti SM-kilpailunsa järjestämisestä omien kilpailusääntöjensä mukaisesti.
  • SM-viikolle valittavat lajit saavat kilpailunsa vaatiman, isäntäkaupungin hallussa olevan, suorituspaikan veloituksetta käyttöönsä. 
  • Lajit saavat SM-viikon tapahtuma-, viestintä- ja markkinointitoimenpiteet hyödykseen. 
  • SM-viikolla on oikeus päättää lipunmyynnistä, lipunmyyntitulot kuuluvat SM-viikolle ja ne käytetään tapahtuman toteuttamiseen ja kehittämiseen.
  • Lajiliitot sitoutuvat tapahtuman vaatimaan aktiiviseen yhteistyöhön ja vastaavat siitä, että lajilla on riittävä organisaatio laadukkaaseen toteutukseen ja tapahtuman vaatimaan ennakkotyöhön.
  • SM-viikolle osallistumisen hinta on 2000€ + alv /laji.
  • SM-viikon aikataulu ja kokonaisuus rakentuu lajien yhteistyönä ja vaatii aktiivista osallistumista.
  • Yle on vahvasti mukana tapahtumassa, aikaisempien vuosien tasolla.
  • Televisioitava kokonaisuus rakentuu kevään aikana kilpailuaikataulun selvittyä, Yle tekee itse päätöksensä televisioitavista lajeista ja lähetysaikatauluista.
  • Osallistuminen SM-viikolle ei automaattisesti sisällä televisiointia, eikä sitä yhdellekään lajille hakuvaiheessa luvata. 

Lajihaku

Lajihaku etenee kolmessa vaiheessa: 

Vaihe 1
Lajit ilmoittavat kiinnostuksensa osallistua SM-viikkoon. Linkki vastauslomakkeeseen on tässä. Vastausaikaa on ti 18.6. asti.
Huom! Kiinnostuksen ilmoittaminen ei sido lajia vielä mihinkään.

Vaihe 2
Kiinnostuksensa ilmoittaneet saavat lisätietoa tapahtumasta ja kutsun ensimmäiseen lajipalaveriin.
Ensimmäinen lajipalaveri on tiistai 13.8. klo 12-15 pääkaupunkiseudulla (tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin).
Lajipalaverissa kysellään ja vastaillaan, ideoidaan ja suunnitellaan, mutta käydään myös läpi konkreettisia käytännön asioita ja ensimmäisiä ajatuksia suorituspaikoista ja aikatauluista.

Vaihe 3
Sitovat ilmoittautumiset ja tapahtumajärjestelyjen aloittaminen mukaan lähtevien lajien kanssa. Lajiliitoilta edellytetään hallituksen päätöstä osallistumisesta, vastuuhenkilön nimeämistä ja vahvistus osallistumiseen vaadittavista resursseista.

Lisätietoja:
Päivi Harri, tuottaja SM-viikko 2020, 045 264 2263
paivi.harri1@gmail.com
11.6. alkaen paivi.harri@kokotapahtuma.fi 

SM-viikon alustava kilpailuaikataulu on julkaistu

SM-viikko tuo Vantaalle urheilun jännitystä, iloa ja draamaa heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Tapahtuman alustava kilpailuaikataulu on nyt julkaistu.

Nähtävää ja koettavaa riittää katsojille yllin kyllin, kun yli tuhat urheilijaa kilpailee neljän päivän aikana 23 lajin SM-mitaleista maalla, vedessä ja ilmassa. Kaikkiin kilpailutapahtumiin on vapaa pääsy.

SM-viikolla ovat mukana biljardi, istumabeachvolley, jousiammunta, kahvakuula, kanoottipoolo, karting, kortteliajo, trialpyöräily, kriketti, kädenvääntö, lacrosse, maahockey, minisupermoto, super enduro, X-trial, taitolento, padel, roller derby, rantahengenpelastus, taekwondo, ultimate, golf ja rantavesipallo.

–SM-viikko tuo tänäkin kesänä upealla tavalla näkyviin suomalaisen urheilun monipuolisuuden. Vantaalla on peräti kahdeksan lajia, jotka ovat mukana SM-viikolla ensimmäistä kertaa. Neljän päivän aikana on luvassa taatusti mielenkiintoista katsottavaa katsojille sekä paikan päällä että television ääressä, kertoo SM-viikon tuottaja Hanna Iiskola-Kesonen.

Mitä? Missä? Milloin?

SM-viikko avataan torstaina 4. heinäkuuta näyttävästi ja vauhdikkaasti, kun Vantaan Vauhtikeskuksessa mitaleita tavoitellaan kaksipyöräisin menopelein trialpyöräilyn, minisupermoton, X-trialin ja super enduron SM-kisoissa. Malmin lentokentällä ilmojen huimapäät aloittavat omat kolmipäiväiset moottori- ja purjetaitolennon SM-kisansa.

Perjantaina Myyrmäki täyttyy urheilijoista, kun istumabeachvolleyn, kortteliajon, beach ultimaten, kahvakuulaurheilun ja biljardin maamme mestaruuksista kilpaillaan niin sisällä kuin ulkona. Näistä kaksi ensin mainittua ratkaisevat mestaruudet perjantaina, muut jatkavat kisaamista vielä lauantaina. Perjantaina ensiesiintymisensä SM-viikolla tekevät padel ja speedgolf. Lisäksi maahockey ja kriketti aloittavat koko viikonlopun kestävät SM-mittelönsä Tikkurilan urheilupuistossa.

Lauantai on tuhti sporttipäivä, kun peräti 15 lajin urheilijat ovat yhtä aikaa tositoimissa. Päivän aikana jokainen löytää varmasti mielenkiintoista katsottavaa, kun listalla on lajeja kädenväännöstä kartingiin ja roller derbystä rantahengenpelastukseen. Tarjolla on niin kamppailua (taekwondo) ja tarkkuutta (jousiammunta) kuin märkiä palloilulajejakin (rantavesipallo ja kanoottipoolo).

SM-viikon päätöspäivänä sunnuntaina ratkeavat joukkuelajien (lacrosse, maahockey, kriketti, kanoottipoolo ja rantavesipallo) sekä jousiammunnan mestaruudet. Vauhtikeskuksessa ajetaan kartingin SM-pisteistä.

Alustava aikataulu suorituspaikkoineen löytyy täältä.

Aikataulu on alustava, mahdolliset muutokset ilmoitetaan sekä SM-viikon että lajien/kilpailuiden omissa viestintäkanavissa.

Kuva: Mikko Maliniemi

Katseet kohti Itä-Suomea – ensi vuonna kisataan Joensuussa

Ensi vuonna SM-mitaleista kisataan tammi-helmikuun vaihteessa Joensuussa.

SM-viikkoa on järjestetty vuodesta 2016 lähtien, ja Joensuu on järjestyksessään kolmas tapahtuman isäntäkaupunki. Ensimmäinen SM-viikko järjestettiin Tampereella helmikuussa 2016 ja Tampere isännöi tapahtumaa myös kesällä 2017. Sen jälkeen SM-mitaleista on mitelty Vantaalla.

– Joensuu on loistava paikka talvikisoille. Olen iloinen, että tapahtumalle on syntymässä säännöllinen rytmi ja pitkäjänteinen malli, jolla tapahtumaa voidaan kehittää koko ajan paremmaksi – urheilijoiden, lajien, toimitsijoiden, katsojien ja koko suomalaisen urheilukulttuurin hyväksi, iloitsee Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

SM-viikko kuuluu Olympiakomitean tapahtumakirjoon, ja sen operatiivisesta toteutuksesta vastaa KOKO Tapahtuma Osuuskunta yhteistyössä lajiliittojen, isäntäkaupungin ja Ylen kanssa. Yle Urheilulla on vahva rooli SM-viikolla, ja Ylen kanavien kautta välitetyt eri lajien kisalähetykset ovat keränneet hyvät katsojaluvut. Yle TV2 ja Areena välittävät kisatapahtumat jokaisesta kisapäivästä myös Joensuun kisaviikolta.

– On hienoa, että SM-viikko laskeutuu uuteen urheilukaupunkiin. SM-viikko on viime vuosina osoittautunut erinomaiseksi Suomen urheilukulttuuria rakentavaksi konseptiksi, jota me Yle Urheilussa olemme täysillä tuotannollamme tukemassa, toteaa Yle Urheilun vs. päällikkö Robert Portman.

Samalla linjalla on myös Esa Niemi, KOKO Tapahtuma Osuuskunnan puheenjohtaja:

– Olemme olleet mukana SM-viikolla alusta alkaen ja tiedämme mikä valtava potentiaali tapahtumassa on. Hyvällä ja pitkäjänteisellä suunnittelulla SM-viikosta on mahdollista rakentaa taloudellisesti itsensä kannattava tapahtuma, joka tarjoaa myös tuleville kumppaneille ja tapahtuman isäntäkaupungeille väylän olla mukana tekemässä liikunta- ja urheilukulttuuritekoja.

Järjestyksessään viides SM-viikko, ja siis toinen talvitapahtuma, järjestetään Joensuussa 30.1.-2.2.2020

Toivotamme SM-viikon tervetulleeksi talviseen Joensuuhun! Halusimme nimenomaan isännöidä talvella järjestettävää SM-viikkoa, onhan meillä Joensuussa upeat ja monipuoliset talviset suorituspaikat. SM-viikkohan on järjestetty ainoastaan kerran aiemmin talvella, joten meillä on nyt hieno mahdollisuus olla mukana tapahtuman kehittämisessä ja tuoda siihen oma itäsuomalainen leima, kertoo Joensuun kaupungin tapahtumapäällikkö Markku Pyykkönen.

Myös SM-viikon operatiivisessa organisaatiossa tapahtuu muutoksia tämän kesän jälkeen, kun tapahtumaa alusta asti luotsanneen Hanna Iiskola-Kesosen jälkeen ohjaimiin tarttuu uusi tuottaja Päivi Harri.

– SM-viikko on neljän vuoden aikana vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten urheilutapahtumien joukossa ja yhdessä olemme luoneet tapahtumalle oman ainutlaatuisen ”SM-viikon hengen”. On hienoa jättää tapahtuma Päivin osaaviin käsiin, Iiskola-Kesonen toteaa.

Aiemmin mm. lentopalloliiton tapahtumapäällikkönä työskennellyt Päivi Harri odottaa innolla alkavaa pestiään SM-viikon ja sen lajien parissa:

– Sain Hannalta vinkin vapautumassa olevasta tuottajan paikasta ja olen erittäin iloinen, että siitä avautui pääsy mukaan tähän hienoon tapahtumaan. Mielenkiinnolla odotan tutustumista uusiin lajeihin, joista kieltämättä moni on itselleni vieras. Aiemmin tekemäni urheilutapahtumat ovat olleet melko isojen lajien parista, onkin hauskaa nähdä pitääkö ennakkokäsitykseni ”pienet lajit tehdään erityisen suurella sydämellä” paikkaansa.

Tänä kesänä SM-viikko järjestetään 4.-7. heinäkuuta ja kisapaikkakuntana on Vantaa. Mukana on 23 lajia. SM-viikko 2020 järjestetään Joensuussa 30.1.-2.2.

Lisätietoja:
SM-viikko, Hanna Iiskola-Kesonen,
hanna.iiskola@sm-viikko.fi, 0400 569 792

Kuva: Joensuun kaupunki