Salossa kisataan kesä-heinäkuun vaihteessa 2022

Seuraava SM-viikko järjestetään Salossa 30.6.-3.7.2022. Tapahtuman tuotannosta vastaa edelleen KOKO Tapahtuma.

Alun perin Salossa oli tarkoitus kilpailla kesällä 2021. Kun koronaviruksen aiheuttamat tapahtumasiirrot maailmalla täyttivät kesän, päätyivät SM-viikon järjestäjätahot, Olympiakomitea ja Yle Urheilu, ratkaisuun siirtää SM-viikko vuodella eteenpäin, kesään 2022.

– Vuoden 2021 SM-viikko olisi auttamatta jäänyt jalkapallon EM-kisojen ja Tokion olympialaisten puristukseen, joten oli tarkoituksenmukaista siirtää sitä vuodella eteenpäin, kertoi Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen siirron syistä.

Nyt järjestäjätahot ovat julkaisseet seuraavan SM-viikon tapahtumapäivät. Salossa kisataan kesä-heinäkuun vaihteessa 30.6.-3.7.2022.

SM-viikon operatiivisesta toteutuksesta vastaa Koko Tapahtuma OSK, joka jatkaa kolmivuotisen jatkosopimuksen myötä SM-viikon toteuttamista ja kehittämistä yhdessä järjestäjätahojen, isäntäkaupungin ja lajiliittojen kanssa.

– Heinäkuun alku on osoittautunut varsin toimivaksi ajankohdaksi, joka sopii aika mukavasti lajien kilpailukalentereihin. Päivämäärän lukkoon lyöminen näin ajoissa antaa myös hyvät valmiudet kehittää tapahtumaa yhdessä Salon kaupungin, lajien ja kumppanien kanssa. Tästä on hyvä lähteä konkretisoimaan suunnitelmia ja ideoita, toteaa SM-viikon päätuottaja Päivi Harri.

Vaikka seuraavaan SM-viikkoon on vielä paljon aikaa, on jo peräti seitsemän lajiliittoa vahvistanut osallistumisensa. Yleinen lajihaku kesän 2022 SM-viikolle avataan ensi keväänä.

SM-viikko Salossa siirtyy kesään 2022

Koronaviruksen aiheuttamat tapahtumasiirrot maailmalla siirtävät seuraavan SM-viikon Salossa vuodella eteenpäin.

Kesästä 2021 on nyt vallalla olevan viruspandemian aiheuttamien tapahtumasiirtojen vuoksi tulossa ennätystäysi. Tästä syystä SM-viikon järjestäjätahot, Olympiakomitea ja Yle Urheilu, päätyivät yhteistuumin ratkaisuun siirtää Saloon kaavailtu kesän 2021 SM-viikko vuodella eteenpäin.

– Vuoden 2021 SM-viikko olisi auttamatta jäänyt jalkapallon EM-kisojen ja Tokion olympialaisten puristukseen, joten oli tarkoituksenmukaista siirtää sitä vuodella eteenpäin, sanoo Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

SM-viikon operatiivisesta toteutuksesta vastaa Koko Tapahtuma OSK.

– On tosi harmi, että koronapandemian vaikutukset ulottuvat myös SM-viikkoon, vaikka seuraava tapahtuma Salossa ei edes ollut tämän vaan vasta seuraavan kesän tapahtumia. Siirto kesään 2022 varmistaa kuitenkin SM-viikolle jo totutun korkealaatuisen toteutuksen ja valtakunnallisen näkyvyyden emmekä joudu niiden suhteen tekemään kompromisseja, toteaa SM-viikon päätuottaja Päivi Harri.

SM-viikko oli urheilun monimuotoisuuden juhlaa – Joensuu sai täydet pisteet

Joensuun SM-viikolla ratkottiin Suomen mestaruuksia 12 eri lajissa. Lisäksi järjestettiin lajikokeiluja, näytösottelu ja kisattiinpa lumisodan Joensuun mestaruudestakin. Nähtävää ja koettavaa riitti kolmen päivän ajaksi niin paikan päällä kuin kotikatsomoissakin.

– On hienoa, että SM-viikko laskeutui uuteen urheilukaupunkiin! Talvinen Joensuu ja SM-viikko oli erinomainen yhdistelmä. SM-viikko on viime vuosina osoittautunut erinomaiseksi Suomen urheilukulttuuria rakentavaksi tapahtumaksi, jonka avulla voimme esitellä suomalaisille uusia liikkumisen muotoja. Täällä järjestetyt lajikokeilut osoittivat, että uudet lajit kiinnostavat, toteaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

SM-viikolla vieraili myös urheiluministeri Hanna Kosonen, joka piti kovasti näkemästään. Ministeri vieraili Joensuu Areenassa, jossa hän seurasi eri lajien SM-mittelöitä. Entisenä huippu-urheilijana Kosonen ei malttanut olla kokeilematta itsekin otevoimailua ja biljardia.

– On todella hienoa, että pienet lajit pääsevät tällä tavoin esiin. Jokaiselle voi löytyä se oma laji, kun pääsee näkemään, mitä kaikkea on tarjolla, Kosonen kehui.

Areenasta Kososen matka jatkui naapurikuntaan Kontiolahdelle, missä järjestettiin SM-viikkoon kuuluneet hiihtosuunnistuksen ja koirahiihdon SM-kisat.

SM-viikko järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Joensuussa. Kaupungin markkinointijohtaja Markku Pyykkönen oli erittäin tyytyväinen tapahtuman antiin:

– Talvinen SM-viikko tapahtumana oli juuri sellainen kuin toivottiinkin. Tapahtumapäivien aikana esiteltiin lukuisia mielenkiintoisia ja yllättäviä lajeja, joita pääsi seuraamaan niin televisiosta kuin paikan päällä. Suomesta löytyy uskomattoman paljon hienoja urheilulajeja ja tätä lajien moninaisuutta SM-viikko omalta osaltaan edistää. Hienoa, että saimme olla tässä työssä mukana, ja toivottavasti saamme talvisen SM-viikon Joensuuhun joskus uudelleen!

SM-viikon operatiivisesta toteutuksesta vastasi KOKO Tapahtuma, jonka puheenjohtaja Esa Niemi kiittelee vuolaasti itäsuomalaista ennakkoluulottomuutta ja vieraanvaraisuutta:

– Kaikki järjestelyt ovat sujuneet loistavasti ja Joensuun kaupunki toimi hienosti tapahtuman isäntänä. Joensuulaisten innovatiivisuus ja positiivisuus on vertaansa vailla, ja saimme tuotua hienosti urheilun ilosanomaa myös SM-mittelöiden ulkopuolella.

– Iso kiitos tapahtuman onnistumisesta kuuluu myös lajeille, jotka ennakkoluulottomasti lähtivät mukaamme pois ”ruuhka-Suomesta”. He ovat avainasemassa luomassa SM-viikon hyvää henkeä.

Seuraavaksi SM-viikko järjestetään heinäkuussa 2021 ja tuolloin tapahtumapaikkana on Salo.

SM-viikon päätöspäivä tarjosi yllätyksiä

SM-viikon päätöspäivänä jaossa oli vielä seitsemän lajin mestaruudet.

Joensuun SM-viikon suurimman yleisömäärän keräsi ensi kertaa mukana ollut crosskart. Kilpailun järjestäjän, Joensuun Urheiluautoilijoiden, arvion mukaan Joensuun raviradalla vieraili kisapäivän aikana lähes 3000 autourheilun ystävää. Crosskarteissa kilpaillaan useassa eri luokassa, ja nuorimmat osallistujat alle 10-vuotiaita. Xtrem-luokan voittoon tänään ajoi ehkä yllättäen kokenut autourheilija Kai Eklund, joka peittosi toiseksi tulleen Jari-Matti Tiilikan sekä järjestävän seuran Antti Suutarisen.

– Puhdas ajo, ja se riitti voittoon. Ensimmäisellä vedolla varsinkin ns. nopeat kundit teki virheitä ja sähläsivät. Oma ajo oli tasaista ja virheetöntä. Rata oli tänään hyvä, kertoi voittaja Eklund maalissa.

Kisan suuri ennakkosuosikki Niclas Grönholm jäi kahdeksanneksi.

Joensuu Areenassa saatiin päätökseen kaksipäiväiset biljardin, bridgen, jousiammunnan ja kriketin SM-turnaukset. Ehkä yllätyksellisin finaali nähtiin naisten tähtäinjousessa, jossa vastakkain olivat samaa seuraa edustavat Gajane Bottinelli sekä vasta 12-vuotias Aurora Jaakonsaari. Finaalissa Bottinelli johti jo selvästi, mutta nuori Jaakonsaari ampui tarkasti ja vei finaalin tasatilanteeseen. Bottinelli vei lopulta finaalin nimiinsä, ja voitti ensimmäisen suomenmestaruutensa.

Joensuussa kovassa nosteessa olevan kriketin sisäversion eli häkkikriketin mestariksi pelasi SKK Rapids. Biljardin 10 pallon SM-finaalin vei nimiinsä Jani Uski ja bridgen SM Swiss Imps -mestaruuden voittivat Clas Nyberg ja Arttu Karhulahti.

– Kyllä voitto tuli varmaan kokemuksen kautta. Eilen päästiin kärkeen eikä sitä paikkaa luovutettu missään vaiheessa. Me ei enää tehty mitään erikoista kun päästiin piikkipaikalle, odotettiin vaan että tuleeko joku muu kolkuttelemaan ykkössijaa, mutta eipä näkynyt tulevan ja mestaruus tuli, kertoi tuore kultamitalisti Karhulahti.

Lauantaina tehtiin historiaa ja rikottiin ennätyksiä

SM-viikon lauantaina kilpailtiin yhdeksässä lajissa, joista viidessä saatiin uusi Suomen mestari. Nuoskanujakka-tapahtumassa oli jaossa historian ensimmäinen yugikassenin Joensuun mestaruus.

Kontiolahden ampumahiihtostadionilla riitti vauhtia ja sutinaa, kun kaksi- ja nelijalkaiset kilpailijat valmistautuivat koirahiihdon ja hiihtosuunnistuksen SM-kisoihin. Hiihtosuunnistuksessa Samuli Schroderus ja Salla Koskela ottivat nimiinsä historian ensimmäiset hiihtosuunnistuksen takaa-ajon suomenmestaruudet. Kilpailu oli kaksiosainen: Aamupäivällä kilpailtiin sprinttikilpailu väliaikalähdöllä, ja kaikki hyväksytyn tuloksen saaneet pääsivät mukaan iltapäivän finaalikilpailuun. Finaalikilpailuun lähdettiin aamupäivän kilpailun aikaeroilla.

– Tykkäsin tästä formaatista ja toivon, että jatkossakin järjestetään tämäntyyppisiä kisoja. Tässä tuli samalla kuitattua miesten sarjan ensimmäinen henkilökohtainen SM-mitali, iloitsi Samuli Schroderus.

– Rankka kisa se oli. Oli aika puhdasta hiihtoa, eikä missään vaiheessa voinut säästellä. Sellainen tuntuma tästä jäi, että hommia pitää vielä tehdä ennen maailmancupin avausta, mietti Salla Koskela jo tulevaa.

Valjakkohiihdossa käytiin vauhdikas ja nopeatempoinen yhdistetyn kisa. Sekä miesten että naisten sarjassa voitto meni Jurvelinin perheeseen, kun Vesa-Pekka Jurvelin vei miesten ja vaimo Kati Mansikkasalo-Jurvelin naisten kisan nimiinsä.

– Kovasti on treenattu. Meillä on nämä junnukoirat, jotka tiedettiin tänä vuonna hyviksi. Tämä laji koukuttaa, mukava on koirien kanssa lenkkeillä ja treenata ja kisata, kertoi mestaripari kehuen omia nelijalkaisia ”tiimikavereitaan”.

Joensuu Areenassa käytiin ennakkoon kovimman mielenkiinnon kohteina olleiden otevoimailun ja digitaalisen rallicrossin SM-kisat. Ensimmäistä kertaa SM-viikolla mukana olevassa otevoimailussa pistettiin SE-lukuja uusiksi, ja yleisö sai nauttia huikeista kilpailusuorituksista mm. vaakapuristuksessa ja akselinostossa, missä lajin kaksinkertainen maailmanmestari Jesse Pynnönen teki maagisen 200 kilon tuloksen.

Päivän viimeinen mestaruus ratkaistiin runsaslukuisen yleisön edessä digitaalisessa autourheilussa. Historian ensimmäiseksi digitaalisen rallicrossin suomenmestariksi ajoi Tommi Hallman.

– Tosi hyvät fiilikset. Tämän eteen on tehty paljon töitä, ja uskoin että vauhti tulee olemaan hyvä. Tänään kaikki osui nappiin, kertoi mestari Hallman kisan jälkeen, joka tähtäin on jo asetettu rallicrossin MM-sarjaan.

Mikäli yleisölle annettaisi palkinto kovimmasta kannustamisesta, sen saisi ehdottomasti taekwondo-yleisö, joka kannusti omiaan ottelun ja liikesarjojen SM-kisoissa. Olympiakarsintoihin tähtäävä Otso Saarinen voitti alle 74 kg ottelun SM-kultaa.

– Voitto nosti hyvin itseluottamusta. Paikka Tokion olympialaisissa ei ole mahdoton, se olisi tärkeää Suomelle ja suomalaiselle taekwondolle, kertoo Saarinen päättäväisesti.

Areenassa käynnistyivät myös kaksipäiväiset bridgen, kriketin, jousiammunnan ja biljardin SM-turnaukset.

SM-viikon oheisohjelmana käytiin Joensuun torilla japanilaisen lumisodan eli yugikassenin turnaus Nuoskanujakka.

Lajikokeilupäivä toi punan liikkujien poskille – Eija Murisoja ensimmäinen SM-viikon kultamitalisti

SM-viikko käynnistyi Joensuussa iloisen puheensorinan ja innokkaan lajikokeilun merkeissä. Ensimmäiset mitalitaistelut käytiin kasa-ammunnassa.

SM-viikko käynnistyi Joensuussa iloisen puheensorinan ja innokkaan lajikokeilun merkeissä, kun Areenalla vieraili lähes nelisensataa joensuulaista koululaista opettajineen. Oppilaat saivat kokeilla SM-viikon sisälajeja sekä muutamia muitakin, nimenomaan lajikokeilupäivässä mukana olevia lajeja.

– Ihan supersiistii! kuului palaute usealta kokeilupisteeltä.

Iltapäivällä lajikokeilupisteet avattiin suurelle yleisölle, ja innokkaita lajikokeilijoita saapui paikalle yli tuhat.

– Lajikokeilupäivä onnistui yli odotusten, tästä iso kiitos kaikille mukana oleville lajeille. Koko päivän Areenalla oli hyvä SM-viikon henki, ja uskon että saimme useille lajeille uusia ystäviä. Kirsikkana kakun päällä oli kriketin haasteottelu, joka keräsi katsomot täyteen, iloitsee Päivi Harri SM-viikon järjestäjäorganisaatiosta.

Bridgeliiton toiminnanjohtaja Hulda Ahonen kertoo lajikokeilupäivän onnistumisesta:

– Innokkaimman bridgetutustujan palkinto tänään meni 12-vuotiaalle Armille, joka kävi ensin koulun kanssa tutustumassa lajiin päivällä ja palasi sitten illalla vielä jatkamaan!

Viikonlopun ensimmäiset SM-mitalikamppailut käytiin Joensuun Urheilutalossa, missä ammuttiin kasa-ammunnan pistelajien mestaruudesta. Murisojan perhe vei kaksi kärkisijaa, kun Eijan kaulaan pujotettiin kultainen ja aviomies Riston kaulaan hopeinen mitali. Toimi Karhunen sijoittui pronssille.

– Voitto maistuu mukavalta puolentoista vuoden tauon jälkeen, totesi voittaja kisan ratkettua.

SM-viikon avauspäivä huipentui Areenalla käytyyn kriketin haasteotteluun Krikettiliiton erikoisjoukkue ja Joensuun Mailan välillä. Hyvässä hengessä, mutta voitto mielessä, käyty kilpailu päättyi krikettijoukkueen voittoon.

– Lähettiin kisaan fiilispohjalla ja pitämään hauskaa. Oli kiva kokeilla uutta lajia ja saada uusia kokemuksia, totesi Samuel Tirkkonen Joensuun Mailasta.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen vierailee SM-viikolla

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen osallistuu SM-viikolle lauantaina.

Savonlinnasta kotoisin olevalla ministeri Kososella on varsin vaikuttava oma urheilutausta, löytyyhän hänen meriittilistaltaan mm. hiihtosuunnistuksen maailmanmestaruus. Eipä siis ihme, että hänen ohjelmaansa kuuluu Kontiolahden ampumahiihtostadionilla kisattavat hiihtosuunnistus ja koirahiihto. Lisäksi hän vierailee SM-viikon hermokeskuksessa Joensuu Areenalla, jossa kilpaillaan lauantaina seitsemässä lajissa

SM-viikko kuuluu Olympiakomitean palvelukirjoon ja sen järjestämisestä vastaavat KOKO Tapahtuma, Yle, lajiliitot sekä Joensuun kaupunki.

– Olen iloinen ja ylpeä saadessamme esitellä ministerille suomalaisen urheilun monimuotoisuutta. SM-viikko on esitellyt urheilua rakastavalle yleisölle vuosien saatossa jo yli 50 urheilulajia, ja Joensuussakin on mukana muutamia uusia tuttavuuksia, toteaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

Joensuussa järjestettävä SM-viikko on järjestyksessään viides, ja toinen talvitapahtuma. Esa Niemi, KOKO Tapahtuman puheenjohtaja, on varsin tyytyväinen tapahtuman aattona:

– Joensuu on loistava paikka talvikisoille, ja onneksi saimme tänne sopivan lumiset puitteet ihan viime metreillä. Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on ollut sujuvaa, ja heidän innovatiivisuutensa ja aktiivisuutensa on ollut vertaansa vailla. Toivotan ministeri Kososen lämpimästi tervetulleeksi SM-viikolle!

Kuva: Kosti Keistinen / OKM

Suorituspaikkoja ja seuratoimintaa – SM-viikko aktivoi myös paikallisesti

SM-viikon yhtenä tavoitteena on aktivoida seuratoimintaa ja saada lajeille uusia harrastajia. Hyvänä esimerkkinä tästä on kaikilla SM-viikoilla mukana ollut kriketti.

SM-viikko kokoaa yhteen eri urheilulajien edustajia kisaamaan Suomen mestaruuksista. Olympiakomitean tapahtumakirjoon kuuluva SM-viikko toteutetaan yhteistyössä Ylen, mukana olevien lajiliittojen ja vuorossa olevan isäntäkaupungin kanssa. Tapahtuman operatiivisesta toteutuksesta vastaa KOKO Tapahtuma Osuuskunta.

– Kun tapahtuman isäntäkaupunki saa hyvissä ajoin tietää, milloin ja missä kilpaillaan, jää sille aikaa huolehtia suorituspaikat ja -tarvikkeet kuntoon, ja nämähän jäävät sitten tapahtuman jälkeen perintönä kaupunkiin harrastajien käyttöön, kertoo KOKO Tapahtuma Osuuskunnan puheenjohtaja Esa Niemi.

Hyvänä esimerkkinä toimii keväällä 2017 Vantaalle Tikkurilan Urheilupuiston yhteyteen rakennettu kriketin kilpatason harrastamisen mahdollistama syöttökaista. Kenttäratkaisu on siitä erityinen, että se mahdollistaa sekä jalkapallon että kriketin peluun samalla kentällä, ja näin palvelee molempia lajeja.

– Paikan rakentaminen lähti liikkeelle marraskuussa 2016 kun vahvistui, että SM-viikko järjestetään seuraavina vuosina Vantaalla, muistelee Suomen krikettiliiton puheenjohtaja Andrew Armitage hankkeen alkua.

Pelipaikka joutui heti koetukselle SM-viikolla 2017 ja paikka on sittemmin jäänyt krikettiharrastajien ahkeraan käyttöön.

SM-viikon kisojen järjestelyissä on mukana aina paikkakunnan lajiaktiiveja. Joensuu ei tule ensimmäisenä tule mieleen krikettikaupunkina, mutta löytyypä kaupungista tämänkin lajin harrastajia. Kun tieto Joensuussa järjestettävästä SM-viikosta julkaistiin, halusivat paikalliset luonnollisesti ottaa osaa kotikisaansa. Niinpä he ottivat yhteyttä Suomen Krikettiliittoon.

– Tapasimme paikallisen seuran edustajan Joensuussa käydessämme, ja otimme seurakehittäjä Pasi Vilkin Pohjois-Karjalan liikunnasta mukaan keskusteluihimme. Nyt Joensuu Cricket Association (JCA) on jo hyväksytty krikettiliiton jäseneksi ja he osallistuvat SM-viikolla pelattavan kriketin sisäversion eli häkkikriketin SM-kilpailuun peräti kahden joukkueen voimin, kertoo krikettiliiton toiminnanjohtaja Maija Scamans.

Kriketti on yksi niistä lajeista, jotka ovat olleet mukana kaikilla SM-viikoilla. Maailman toiseksi suosituin palloilulaji on Suomessa vielä harrastajamäärältään melko pieni ja tuntematon laji, mutta lajin tunnettuus ja suosio on kasvussa.

– SM-viikko tuo kriketin lajikartalle suuren yleisön silmissä ja se on näkynyt kiinnostuksen ja harrastajamäärän kasvuna. Olemme olleet mukana kaikilla SM-viikoilla, ja haluamme varmasti olla mukana myös jatkossakin, toteaa puheenjohtaja Armitage.

Kuva: Haroon Shad

SM-viikko tuo Joensuuhun vauhtia, voimaa ja tarkkuutta

SM-viikko tuo ensi talvena Joensuuhun yli tuhat urheilijaa kilpailemaan lajiensa Suomen mestaruuksista.

Urheilun monilajitapahtuma SM-viikko kokoaa yhteen lajeja, jotka ovat suurelle yleisölle ehkä hieman tuntemattomampia. Tapahtuman tavoitteena saada lajeille uutta yleisöä, uusia harrastajia ja medianäkyvyyttä. Yleisölle SM-viikko tarjoaa uusia mielenkiintoisia urheiluelämyksiä ja kokemuksia mm. lajikokeiluiden kautta. Kaikkien aikojen viides, ja toista kertaa talvella järjestettävä SM-viikko, järjestetään Joensuussa 31.1.-2.2.2020.

Joensuussa on mukana erittäin monipuolinen ja mielenkiintoinen kattaus suomalaisesta urheilun lajikirjosta. Tässä vaiheessa mukanaolonsa ovat vahvistaneet biljardi, bridge, digitaalinen autourheilu, jousiammunta, tikkaurheilu, otevoima, hiihtosuunnistus, kasa-ammunta, koiravaljakkourheilu, kriketti ja taekwondo, joka on ollut mukana kaikilla SM-viikoilla.

– Päätös lähteä mukaan tälläkin kertaa oli helppo, sillä SM-viikko on erinomainen tilaisuus näyttää lajia muillekin kuin omille harrastajille. Monilajinen tapahtuma luo suurkilpailun tunnelmaa, ja YLEn laadukas TV-tuotanto takaa näkyvyyden myös kotikatsomoihin, kertoo Taekwondoliiton toiminnanjohtaja Tatu Iivanainen.

Autourheilu on mukana SM-viikolla neljättä kertaa. Kaksi ensimmäistä kertaa lajina on ollut näyttävä drifting, ja viime heinäkuussa SM-viikolla ajettiin kartingin SM-pisteistä. Joensuussa mukana olevan digitaalisen autourheilun myötä tapahtuma ottaa uuden askeleen kohti entistä monimuotoisempaa urheilutapahtumaa.

– Digitaalinen autourheilu on käsittääkseni ensimmäinen eSports-laji SM-viikolla. Tällä uudella, kovaa kyytiä suosiotaan kasvattavalla autourheilumuodolla on Suomessa erittäin kova taso ja suomalaiset ovat menestyneet myös maailmalla mm. F1 eSport -sarjassa, AKK:n pääsihteeri Anssi Kannas kertoo

Yksi tulevan SM-viikon uusista lajituttavuuksista on hiihtosuunnistus:

– Aloite SM-viikolle osallistumisesta tuli hiihtosuunnistusväeltä, ja koska Suomi järjestää lajin MM-kilpailut talvella 2022, päätimme osallistua Joensuun SM-viikolle. Hiihtosuunnistus sopii erinomaisesti televisointiin. Kesäsuunnistuksesta tutut gps-pallukat toimivat hiihtosuunnistuksessakin ja takaa-ajo kisaformaattina on vauhdikas, kertoo toimitusjohtaja Mika Ilomäki Suunnistusliitosta.

Lisää näkyvyyttä ja harrastajia odottaa myös Suomen Voimalajiliiton puheenjohtaja Jyrki Rantanen:

– Lähdimme mukaan, koska haluamme lisää tunnettavuutta pienille puhtaan voiman lajeillemme ja 2020 on vuoro nostaa otevoimailu uudelle tasolle. Odotamme SM-viikolta uusia tuttavuuksia ja näkyvyyden kautta lisää otevoimailuharrastajia ja -kilpailijoita tuleville vuosille.

SM-kilpailuiden lisäksi Joensuun SM-viikolla on myös mukana muutamia näytöslajeja. Lisäksi kaupunkilaisille järjestetään lajikokeiluita ja -esittelyjä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Suomen Olympiakomitean hallinnoimaa SM-viikkoa tehdään ja toteutetaan lajien ja lajiliittojen välisenä yhteistyönä. Tapahtuman käytännön toteutuksesta vastaa KOKO Tapahtuma Osuuskunta yhdessä Yle Urheilun ja Joensuun kaupungin kanssa.

Lisätietoja: SM-viikon vastaava tuottaja Päivi Harri, paivi.harri@kokotapahtuma.fi, 045 264 2263

Hiihtosuunnistuskuva Suomen Suunnistusliiton kuvapankista

SM-viikko kiinnosti myös kotikatsomoissa – Ylen lähetykset keräsivät kiitosta

Yle Urheilu on vahvasti mukana SM-viikolla. Tänä vuonna Yle välitti TV2:ssa sekä Yle Areenassa lähes ennätysmäärän tv-lähetyksiä, joista osa televisioitiin suorina.

– SM-viikko oli Ylen tiimille hauska ja haastava projekti. Uudet ja varsin erilaiset lajit sekä monet suorituspaikat tuovat omat haasteensa tapahtuman tv-tuotannolle. Onnistuimme mielestämme hyvin välittämään SM-viikon kisatunnelmat kotikatsomoihin, ja siitä osoituksena ovat myös hyvät katsojaluvut, kertoo Yle Urheilun tuottaja Johanna Rikman.

Suomalaisten urheiluhulluudesta kertoo varmasti se, että TV2:n viikon 27 TOP20-katsojalukulistalla oli peräti seitsemän SM-viikon lähetystä! Suurimmat yleisömäärät kotivastaanottimien ääreen keräsi, ehkä hieman yllättäen, lauantaina kisattu kädenväännön SM-kisa. Ensi kertaa mukana olleen lajin keskikatsojamäärä oli 179 000, enimmillään kisaa katsoi huikeat 294 000 katsojaa!

– Kyllähän tuollainen katsojamäärä oli suuri yllätys! Kädenvääntöä ei kilpailuna itsessään ole aiemmin näytetty telkkarissa, ihan jotain pieniä klippejä vaan ja joskus 2000-luvun alussa jotain MM-kisoista. Kyllähän SM-viikon lähetys ja suurimmat katsojaluvut ovat suomalaiselle kädenväännölle elintärkeä elinvoimapiikki, iloitsi Kädenvääntöliiton toiminnanjohtaja Jussi Koskinen.

– SM-viikko oli kaikkinensa meille ihan fantastinen kokemus. Tulihan siitä vähän paineita, että nyt on onnistuttava täysillä, kun telkkariinkin päästään. Iso kiitos Ylen ammattitaitoiselle tiimille, joka teki ihan ensiluokkaista työtä lajimme eteen. Heidän kanssaan oli ilo toimia!

Jousiammunnan keskikatsojamäärä oli sekin hieno 101 000. Eikä kriketin keskikatsojamääräkään jäänyt paljoa jousiammunnasta, sitäkin seurasi keskimäärin 98 000 katsojaa.

Kaikki SM-viikon kisalähetykset, koosteet ja laji-insertit on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivän ajan.

”Penkkiurheilun suurkuluttajana täytyy todeta, että SM-viikko on erinomainen konsepti! Paljon mielenkiintoisia marginaalilajeja niputettuna ja televisioituina viikonlopulle + @KallePalander selostamassa padelia. Yle-veroni voi käyttää tähän jatkossakin #smviikko #penkkiurheilu”
@MirkoHurmerinta Twitterissä