Ajankohtaista

SM-viikon päätöspäivä tarjosi yllätyksiä

SM-viikon päätöspäivänä jaossa oli vielä seitsemän lajin mestaruudet.

Joensuun SM-viikon suurimman yleisömäärän keräsi ensi kertaa mukana ollut crosskart. Kilpailun järjestäjän, Joensuun Urheiluautoilijoiden, arvion mukaan Joensuun raviradalla vieraili kisapäivän aikana lähes 3000 autourheilun ystävää. Crosskarteissa kilpaillaan useassa eri luokassa, ja nuorimmat osallistujat alle 10-vuotiaita. Xtrem-luokan voittoon tänään ajoi ehkä yllättäen kokenut autourheilija Kai Eklund, joka peittosi toiseksi tulleen Jari-Matti Tiilikan sekä järjestävän seuran Antti Suutarisen.

– Puhdas ajo, ja se riitti voittoon. Ensimmäisellä vedolla varsinkin ns. nopeat kundit teki virheitä ja sähläsivät. Oma ajo oli tasaista ja virheetöntä. Rata oli tänään hyvä, kertoi voittaja Eklund maalissa.

Kisan suuri ennakkosuosikki Niclas Grönholm jäi kahdeksanneksi.

Joensuu Areenassa saatiin päätökseen kaksipäiväiset biljardin, bridgen, jousiammunnan ja kriketin SM-turnaukset. Ehkä yllätyksellisin finaali nähtiin naisten tähtäinjousessa, jossa vastakkain olivat samaa seuraa edustavat Gajane Bottinelli sekä vasta 12-vuotias Aurora Jaakonsaari. Finaalissa Bottinelli johti jo selvästi, mutta nuori Jaakonsaari ampui tarkasti ja vei finaalin tasatilanteeseen. Bottinelli vei lopulta finaalin nimiinsä, ja voitti ensimmäisen suomenmestaruutensa.

Joensuussa kovassa nosteessa olevan kriketin sisäversion eli häkkikriketin mestariksi pelasi SKK Rapids. Biljardin 10 pallon SM-finaalin vei nimiinsä Jani Uski ja bridgen SM Swiss Imps -mestaruuden voittivat Clas Nyberg ja Arttu Karhulahti.

– Kyllä voitto tuli varmaan kokemuksen kautta. Eilen päästiin kärkeen eikä sitä paikkaa luovutettu missään vaiheessa. Me ei enää tehty mitään erikoista kun päästiin piikkipaikalle, odotettiin vaan että tuleeko joku muu kolkuttelemaan ykkössijaa, mutta eipä näkynyt tulevan ja mestaruus tuli, kertoi tuore kultamitalisti Karhulahti.

Lauantaina tehtiin historiaa ja rikottiin ennätyksiä

SM-viikon lauantaina kilpailtiin yhdeksässä lajissa, joista viidessä saatiin uusi Suomen mestari. Nuoskanujakka-tapahtumassa oli jaossa historian ensimmäinen yugikassenin Joensuun mestaruus.

Kontiolahden ampumahiihtostadionilla riitti vauhtia ja sutinaa, kun kaksi- ja nelijalkaiset kilpailijat valmistautuivat koirahiihdon ja hiihtosuunnistuksen SM-kisoihin. Hiihtosuunnistuksessa Samuli Schroderus ja Salla Koskela ottivat nimiinsä historian ensimmäiset hiihtosuunnistuksen takaa-ajon suomenmestaruudet. Kilpailu oli kaksiosainen: Aamupäivällä kilpailtiin sprinttikilpailu väliaikalähdöllä, ja kaikki hyväksytyn tuloksen saaneet pääsivät mukaan iltapäivän finaalikilpailuun. Finaalikilpailuun lähdettiin aamupäivän kilpailun aikaeroilla.

– Tykkäsin tästä formaatista ja toivon, että jatkossakin järjestetään tämäntyyppisiä kisoja. Tässä tuli samalla kuitattua miesten sarjan ensimmäinen henkilökohtainen SM-mitali, iloitsi Samuli Schroderus.

– Rankka kisa se oli. Oli aika puhdasta hiihtoa, eikä missään vaiheessa voinut säästellä. Sellainen tuntuma tästä jäi, että hommia pitää vielä tehdä ennen maailmancupin avausta, mietti Salla Koskela jo tulevaa.

Valjakkohiihdossa käytiin vauhdikas ja nopeatempoinen yhdistetyn kisa. Sekä miesten että naisten sarjassa voitto meni Jurvelinin perheeseen, kun Vesa-Pekka Jurvelin vei miesten ja vaimo Kati Mansikkasalo-Jurvelin naisten kisan nimiinsä.

– Kovasti on treenattu. Meillä on nämä junnukoirat, jotka tiedettiin tänä vuonna hyviksi. Tämä laji koukuttaa, mukava on koirien kanssa lenkkeillä ja treenata ja kisata, kertoi mestaripari kehuen omia nelijalkaisia ”tiimikavereitaan”.

Joensuu Areenassa käytiin ennakkoon kovimman mielenkiinnon kohteina olleiden otevoimailun ja digitaalisen rallicrossin SM-kisat. Ensimmäistä kertaa SM-viikolla mukana olevassa otevoimailussa pistettiin SE-lukuja uusiksi, ja yleisö sai nauttia huikeista kilpailusuorituksista mm. vaakapuristuksessa ja akselinostossa, missä lajin kaksinkertainen maailmanmestari Jesse Pynnönen teki maagisen 200 kilon tuloksen.

Päivän viimeinen mestaruus ratkaistiin runsaslukuisen yleisön edessä digitaalisessa autourheilussa. Historian ensimmäiseksi digitaalisen rallicrossin suomenmestariksi ajoi Tommi Hallman.

– Tosi hyvät fiilikset. Tämän eteen on tehty paljon töitä, ja uskoin että vauhti tulee olemaan hyvä. Tänään kaikki osui nappiin, kertoi mestari Hallman kisan jälkeen, joka tähtäin on jo asetettu rallicrossin MM-sarjaan.

Mikäli yleisölle annettaisi palkinto kovimmasta kannustamisesta, sen saisi ehdottomasti taekwondo-yleisö, joka kannusti omiaan ottelun ja liikesarjojen SM-kisoissa. Olympiakarsintoihin tähtäävä Otso Saarinen voitti alle 74 kg ottelun SM-kultaa.

– Voitto nosti hyvin itseluottamusta. Paikka Tokion olympialaisissa ei ole mahdoton, se olisi tärkeää Suomelle ja suomalaiselle taekwondolle, kertoo Saarinen päättäväisesti.

Areenassa käynnistyivät myös kaksipäiväiset bridgen, kriketin, jousiammunnan ja biljardin SM-turnaukset.

SM-viikon oheisohjelmana käytiin Joensuun torilla japanilaisen lumisodan eli yugikassenin turnaus Nuoskanujakka.

Lajikokeilupäivä toi punan liikkujien poskille – Eija Murisoja ensimmäinen SM-viikon kultamitalisti

SM-viikko käynnistyi Joensuussa iloisen puheensorinan ja innokkaan lajikokeilun merkeissä. Ensimmäiset mitalitaistelut käytiin kasa-ammunnassa.

SM-viikko käynnistyi Joensuussa iloisen puheensorinan ja innokkaan lajikokeilun merkeissä, kun Areenalla vieraili lähes nelisensataa joensuulaista koululaista opettajineen. Oppilaat saivat kokeilla SM-viikon sisälajeja sekä muutamia muitakin, nimenomaan lajikokeilupäivässä mukana olevia lajeja.

– Ihan supersiistii! kuului palaute usealta kokeilupisteeltä.

Iltapäivällä lajikokeilupisteet avattiin suurelle yleisölle, ja innokkaita lajikokeilijoita saapui paikalle yli tuhat.

– Lajikokeilupäivä onnistui yli odotusten, tästä iso kiitos kaikille mukana oleville lajeille. Koko päivän Areenalla oli hyvä SM-viikon henki, ja uskon että saimme useille lajeille uusia ystäviä. Kirsikkana kakun päällä oli kriketin haasteottelu, joka keräsi katsomot täyteen, iloitsee Päivi Harri SM-viikon järjestäjäorganisaatiosta.

Bridgeliiton toiminnanjohtaja Hulda Ahonen kertoo lajikokeilupäivän onnistumisesta:

– Innokkaimman bridgetutustujan palkinto tänään meni 12-vuotiaalle Armille, joka kävi ensin koulun kanssa tutustumassa lajiin päivällä ja palasi sitten illalla vielä jatkamaan!

Viikonlopun ensimmäiset SM-mitalikamppailut käytiin Joensuun Urheilutalossa, missä ammuttiin kasa-ammunnan pistelajien mestaruudesta. Murisojan perhe vei kaksi kärkisijaa, kun Eijan kaulaan pujotettiin kultainen ja aviomies Riston kaulaan hopeinen mitali. Toimi Karhunen sijoittui pronssille.

– Voitto maistuu mukavalta puolentoista vuoden tauon jälkeen, totesi voittaja kisan ratkettua.

SM-viikon avauspäivä huipentui Areenalla käytyyn kriketin haasteotteluun Krikettiliiton erikoisjoukkue ja Joensuun Mailan välillä. Hyvässä hengessä, mutta voitto mielessä, käyty kilpailu päättyi krikettijoukkueen voittoon.

– Lähettiin kisaan fiilispohjalla ja pitämään hauskaa. Oli kiva kokeilla uutta lajia ja saada uusia kokemuksia, totesi Samuel Tirkkonen Joensuun Mailasta.

Suorituspaikkoja ja seuratoimintaa – SM-viikko aktivoi myös paikallisesti

SM-viikon yhtenä tavoitteena on aktivoida seuratoimintaa ja saada lajeille uusia harrastajia. Hyvänä esimerkkinä tästä on kaikilla SM-viikoilla mukana ollut kriketti.

SM-viikko kokoaa yhteen eri urheilulajien edustajia kisaamaan Suomen mestaruuksista. Olympiakomitean tapahtumakirjoon kuuluva SM-viikko toteutetaan yhteistyössä Ylen, mukana olevien lajiliittojen ja vuorossa olevan isäntäkaupungin kanssa. Tapahtuman operatiivisesta toteutuksesta vastaa KOKO Tapahtuma Osuuskunta.

– Kun tapahtuman isäntäkaupunki saa hyvissä ajoin tietää, milloin ja missä kilpaillaan, jää sille aikaa huolehtia suorituspaikat ja -tarvikkeet kuntoon, ja nämähän jäävät sitten tapahtuman jälkeen perintönä kaupunkiin harrastajien käyttöön, kertoo KOKO Tapahtuma Osuuskunnan puheenjohtaja Esa Niemi.

Hyvänä esimerkkinä toimii keväällä 2017 Vantaalle Tikkurilan Urheilupuiston yhteyteen rakennettu kriketin kilpatason harrastamisen mahdollistama syöttökaista. Kenttäratkaisu on siitä erityinen, että se mahdollistaa sekä jalkapallon että kriketin peluun samalla kentällä, ja näin palvelee molempia lajeja.

– Paikan rakentaminen lähti liikkeelle marraskuussa 2016 kun vahvistui, että SM-viikko järjestetään seuraavina vuosina Vantaalla, muistelee Suomen krikettiliiton puheenjohtaja Andrew Armitage hankkeen alkua.

Pelipaikka joutui heti koetukselle SM-viikolla 2017 ja paikka on sittemmin jäänyt krikettiharrastajien ahkeraan käyttöön.

SM-viikon kisojen järjestelyissä on mukana aina paikkakunnan lajiaktiiveja. Joensuu ei tule ensimmäisenä tule mieleen krikettikaupunkina, mutta löytyypä kaupungista tämänkin lajin harrastajia. Kun tieto Joensuussa järjestettävästä SM-viikosta julkaistiin, halusivat paikalliset luonnollisesti ottaa osaa kotikisaansa. Niinpä he ottivat yhteyttä Suomen Krikettiliittoon.

– Tapasimme paikallisen seuran edustajan Joensuussa käydessämme, ja otimme seurakehittäjä Pasi Vilkin Pohjois-Karjalan liikunnasta mukaan keskusteluihimme. Nyt Joensuu Cricket Association (JCA) on jo hyväksytty krikettiliiton jäseneksi ja he osallistuvat SM-viikolla pelattavan kriketin sisäversion eli häkkikriketin SM-kilpailuun peräti kahden joukkueen voimin, kertoo krikettiliiton toiminnanjohtaja Maija Scamans.

Kriketti on yksi niistä lajeista, jotka ovat olleet mukana kaikilla SM-viikoilla. Maailman toiseksi suosituin palloilulaji on Suomessa vielä harrastajamäärältään melko pieni ja tuntematon laji, mutta lajin tunnettuus ja suosio on kasvussa.

– SM-viikko tuo kriketin lajikartalle suuren yleisön silmissä ja se on näkynyt kiinnostuksen ja harrastajamäärän kasvuna. Olemme olleet mukana kaikilla SM-viikoilla, ja haluamme varmasti olla mukana myös jatkossakin, toteaa puheenjohtaja Armitage.

Kuva: Haroon Shad

SM-viikko kutsuu joensuulaiset liikkumaan

SM-viikko täyttää Joensuun tammi-helmikuun vaihteessa SM-tason kilpaurheilulla. Ennen varsinaisia mitalikamppailuita tapahtumassa mukana olevat lajit kutsuvat kaikki kaupunkilaiset liikkumaan ja kokeilemaan uusia liikuntamuotoja.

SM-viikko kokoaa yhteen lajeja, jotka ovat urheilua rakastavalle suomalaiselle yleisölle ehkä hieman tuntemattomampia. SM-viikon yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada lajeille näkyvyyttä ja sitä kautta uusia seuraajia ja harrastajia.

–Yksi SM-viikon johtoajatuksista on aina ollut uusien lajien esitteleminen suurelle yleisölle nimenomaan lajikokeilujen kautta. Uusi liikkumisen suositushan kannustaa kaikenlaiseen liikkumiseen. Me SM-viikolla haluamme esitellä suurelle yleisölle uusia liikkumisen vaihtoehtoja, kertoo SM-viikon tuottaja Päivi Harri.

SM-viikon lajikokeilupäivä järjestetään perjantaina, 31. tammikuuta. Aamupäivällä Joensuu Areenan täyttää joensuulaiset koululaiset.

– Lähetimme kutsun alueen kouluille, ja päivän suosio yllätti meidät todella positiivisesti. Tällä hetkellä osallistumisensa on vahvistanut jo 400 koululaista opettajineen, iloitsee Joensuun kaupungin tapahtumatuottaja Katariina Peltonen.

Koululaisten jälkeen Joensuu Areena ja Mehtimäen alue avautuu kaikille kaupunkilaisille. Tutustuttavia lajeja on tarjolla sekä sisällä että ulkona. Tarkemmat aikataulut ja lajilistaukset julkistetaan joulukuussa.

– SM-viikon lajikokeilut tarjoavat jokaiselle jotakin: urheilusta kiinnostuneille uusia lajielämyksiä, työporukoille erilaisen tavan viettää ”after workeja” ja lapsiperheille iloista ja reipasta yhdessäoloa. Lajeja on mukana yli kymmenen, ja niistä varmasti jokainen löytää kiinnostavia uusia tuttavuuksia. Kannattaa ehdottomasti tulla paikalle! kertoo SM-viikon tapahtumakoordinaattori Ville Ryhänen.

Lajikokeilut ovat kuuluneet aina SM-viikon ohjelmaan. Otsikkokuva viime toukokuussa järjestetyistä Lasten Olympialaisista. Katso myös video viime kesän lacrosse-kokeilusta täältä.

4 vuotta, 50 lajia – SM-viikko tutustuttaa suomalaiset uusiin urheilulajeihin

SM-viikko kokoaa yhteen lajeja, jotka ovat urheilua rakastavalle suomalaiselle yleisölle ehkä hieman tuntemattomampia. Tapahtuma on esitellyt nelivuotisen historiansa aikana jo 50 urheilulajia – ja määrä sen kun kasvaa!

Ruotsin SM-Veckanista inspiraation saanut SM-viikko järjestettiin ensi kerran helmikuussa 2016 Tampereella. Tällöin mukana oli 22 urheilulajia.

– Ajatus Suomen omasta ”SM-veckanista” oli pyörinyt käytäväpuheissa jo vuosia. Useiden eri tahojen toiveesta, ja Ruotsin hyvän esimerkin innoittamana päätettiin sitten kokeilla, toimiiko pienten lajien yhteinen SM-tapahtuma myös Suomessa, kertoo Esa Niemi, joka toimii SM-viikon tuotannosta vastaavan KOKO Tapatuma Osuuskunnan puheenjohtajana.

Ensimmäinen SM-viikko keräsi heti kiitosta niin lajiliitoilta kuin kilpailijoiltakin. Paikan päällä kisatapahtumia kävi seuraamassa tuhansia katsojia ja Ylen kotikatsomoihin välittämät kilpaurheilun jännitysnäytelmät keräsivät hyvät katsojaluvut. Ensimmäinen SM-viikko palkittiin myös Urheilumarkkinointiteko-palkinnolla Suomen Urheilugaalassa.

Tapahtuman lajikirjo on vuosien kuluessa kasvanut ja monipuolistunut, ja SM-mitaleista on kisattu niin maalla, vedessä kuin ilmassakin. Neljän vuoden aikana SM-viikko on esitellyt yleisölle peräti 50 urheilulajia uppopallosta laskuvarjohyppyyn ja thainyrkkeilystä shakkiin. Mukaan on mahtunut mm. moottoriurheilua, kamppailu- ja voimailulajeja, äly- ja tarkkuuslajeja, mailapelejä ja joukkuelajeja.

– Ns. valtavirrasta poikkeavien lajien seuraaminen on mielenkiintoista. Tosin mukaan mahtuu ja mukana on jo ollut myös Suomen mittakaavassa isompiakin lajeja ja myös niille tapahtuma on hyvä näyteikkuna tuoda omaa lajia esille mm. TV- ja medianäkyvyyden kautta, kertoo Niemi.

Yleisö onkin löytänyt SM-viikon lajit upeasti myös Ylen kanavilta, ja parhaimmillaan lajit ovat koukuttaneet vastaanottimien ääreen satoja tuhansia katsojia.

Seuraavan kerran SM-viikolla kisataan tammi-helmikuun vaihteessa Joensuussa, missä mukana on lähes 20 lajia, joista kahdessatoista kisataan SM-mitaleista. Lopullinen lajilistaus julkistetaan tämän vuoden lopulla. Mukana olonsa on jo vahvistanut muutama uusi laji, pari paluumuuttajaa sekä kolme lajia, jotka ovat olleet mukana kaikilla SM-viikoilla. SM-viikko koukuttaa siis katsojien lisäksi myös urheilijat ja lajit!

Suomen Olympiakomitean hallinnoimaa SM-viikkoa tehdään ja toteutetaan lajien ja lajiliittojen välisenä yhteistyönä. Tapahtuman käytännön toteutuksesta vastaa KOKO Tapahtuma Osuuskunta yhdessä Yle Urheilun ja isäntäkaupungin kanssa.

SM-viikon lajit 2016-2019:
biljardi, BMX, bridge, darts, drifting, futsal, istumabeachvolley, ITF taekwon-do, jousiammunta, judo, kahvakuulaurheilu, kanoottipoolo, karting, kasa-ammunta, kaukalopallo, keilailu, kortteliajo, kriketti, kädenvääntö, lacrosse, laskuvarjohyppy, lippupallo, maahockey, miekkailu, minisupermoto, padel, rantahengenpelastus, rantavesipallo, ratagolf, ratamelonta, ringette, roller derby, rugby, shakki, speedgolf, sulkapallo, super enduro, taekwondo, taido, taitolento, thainyrkkeily, tikkaurheilu, trial-pyöräily, triathlon, uinti, ultimate, uppopallo, valjakkourheilu, vesihiihtourheilu, X-trial

Digitaalinen autourheilu vie SM-viikon uuteen aikaan

Digitaalinen autourheilu ensimmäinen sähköisen urheilun eli eSportsin laji SM-viikon lajikirjossa. SM-viikolla Joensuussa ajetaan digitaalisen rallicrossin suomenmestaruudesta.

Digitaalinen autourheilu on nopeasti kasvava laji sähköisessä urheilussa, eSportsissa. Lajipäällikkö Henri Karjalainen AKK:sta näkee lajin edullisuuden ja matalan kynnyksen aloittamisen positiivisena paitsi harrastajille, myös vahvistavan entuudestaan autourheilun tasa-arvoisia lähtökohtia.

– Nykyiset pelisimulaattorit ovat kehittyneet niin realistisiksi, että AKK haluaa luoda lajeille viralliset suomenmestaruusarvot. Aloittaminen on helppoa ja digitaalisesti kilpaileminen on huomattavasti halvempaa, kuin oikean elämän kilpa-ajaminen. Alkuun pääsee tietokoneella ja esimerkiksi käytetyllä parin sadan euron rattipoljin-yhdistelmällä. Laji sopii sekä nuorille sekä aikuisille ja pelejä löytyy paljon erilaisia tietokoneelle sekä konsoleille.

– Meillä on tällä hetkellä hyvä määrä harrastajia, mutta toivomme lajin pariin entistä enemmän uusia kasvoja. Tulevaisuudessa tavoitteena on kasvattaa lajia entisestään, ja ottaa huomioon useampi peli sekä pelialusta, kuten konsolipelaajat.

Karjalainen näkee digitaalisen autourheilun kiinnostavaksi lajiksi myös kumppanitahoille.

– Monet yritykset ovat lähteneet markkinoimaan itseään eSportsin avulla tavoitellen erityisesti nuoria yleisöjä ja harrastajia. Digitaalisen autourheilun suhteen uskon yritysten arvostavan erityisesti lajin väkivallattomuutta, puhtautta, rehtiyttä ja vastuullisuutta sekä ympäristön että harrastajien suhteen. Sarjojen yhteistyökumppanuusneuvottelut ovat käynnissä ensi vuotta varten, ja kerromme mielellämme lisää, mikäli esimerkiksi uudet suomenmestaruussarjat kiinnostavat, Karjalainen vinkkaa.

Yle mukaan Digital Rallicross SM -sarjaan

AKK ja FiSRA (Finnish Sim Racing Association ry) järjestävät yhteistyössä 2020 kaksi digitaalisen autourheilun suomenmestaruussarjaa, jotka ajetaan rallicrossissa sekä rata-ajossa. Yhteistyön tahot aloittivat menestyksekkäästi jo kuluvana vuonna, jolloin Neste Rallin yhteydessä ajettiin komeasti katsojia kerännyt Sim Racing eSM -finaali. 66 000 Jyväskylän Paviljongin kilpailukeskuksessa vieraillutta rallifania otti omakseen myös digitaalisia autourheiluelämyksiä tarjonneen simulaattorimaailman, jossa pääsi testaamaan taitojaan koko Suomen MM-ralli-viikonlopun ajan.

Ensi vuonna ajettavien suomenmestaruussarjojen pelinä toimii maailman yksi realistisimmista simulaatioista, yhdysvaltalainen iRacing. Ensimmäisenä vauhtiin pääsee rallicrossin SM-sarja, jonka finaali ajetaan Joensuussa 1.2.2020 SM-viikon yhteydessä. Loppukilpailun tapahtumat tullaan välittämään kotikatsojille myös Ylen televisiokanavilla. Finaalipaikoista karsitaan kolmen karsintakilpailun sarjassa, joka käynnistyy 16.11. Karsinnoista valitaan 8 parasta kuljettajaa livefinaaliin ja loput 4 kuljettajaa tulevat suoraan digitaalisen rallicrossin MM-sarjasta. Palkintona on tarjolla AKK:n virallisen suomenmestaruuden ohella 3 000 € rahapalkinto.

– Mikäli osallistuminen Digital Rallicross SM -sarjaan kiinnostaa, mukaan karsintoihin ehtii vielä. Sarjaan osallistumiseen tarvitsee vain tietokoneen, ratin ja polkimet sekä itse pelin, Karjalainen summaa.

Digitaalisen rallicrossin suomenmestaruuden kalenteri:

16.11.2019    karsintakisa verkon välityksellä
23.11.2019    karsintakisa verkon välityksellä
30.11.2019    karsintakisa verkon välityksellä
1.2.2020      SM-livefinaali, SM-viikko, Joensuu

Digitaalisen rallicrossin SM-sarjasäännöt ja ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä.

Seuraa tiedotusta sekä AKK:n, Moottoriurheilu.tv:n että FiSRA:n kanavissa:
Kotisivu
Facebook

Twitter
Instagram
Youtube
Twitch (kisojen livestriimit)

Lisätietoja:
Henri Karjalainen, lajipäällikkö / AKK, henri.karjalainen@autourheilu.fi, 050 546 0500

Lajihaku kesän 2021 SM-viikolle on avattu – Ilmoittaudu mukaan Suomen iloisimpaan urheilutapahtumaan

SM-viikko tuo mukana oleville lajeille suurkilpailun tunnelmaa ja kovan tason sporttia aikuisten SM-sarjoissa. SM-viikko on iloa, yhteisöllisyyttä, ystäviä ja yhdessä tekemistä muiden lajien ja sidosryhmien kanssa.

SM-viikko kokoaa yhteen lajeja, jotka ovat suurelle yleisölle ehkä hieman tuntemattomampia. Tapahtuma onkin esitellyt neljän vuoden aikana yleisölle huikeat 50 urheilulajia uppopallosta laskuvarjohyppyyn ja shakista digitaaliseen autourheiluun. Tapahtuman tavoitteena saada lajeille uutta yleisöä, uusia harrastajia ja medianäkyvyyttä.

– Monilajinen tapahtuma luo suurkilpailun tunnelmaa, ja Ylen laadukas TV-tuotanto takaa näkyvyyden myös kotikatsomoihin, kertoo Taekwondoliiton toiminnanjohtaja Tatu Iivanainen.

Yle Urheilu onkin panostanut tapahtumaan vahvasti ja suomalaista urheilun monimuotoisuutta on nähty tv:ssä lähes 70 tuntia. Ja kun tähän lisätään Areenan lähetykset, on SM-viikon tapahtumia näytetty Ylen kanavissa yhteensä yli 100 tuntia.

– Onhan tämä aivan loistavaa! Näkyy saman tien seuran kävijämäärissä. Kun porukka näkee jousiammuntaa telkkarissa niin sen tietää, että seuraavat kokeiluvuorot ovat aivan täynnä. Olympialaisten jälkeen näkyy samanlainen piikki harrastajamäärissä, kertoi jousiampuja Tero Pyylampi kesällä 2019.

SM-viikko luo myös urheilijoille uudenlaisen kilpailuympäristön ja erityisen tunnelman. Neljän vuoden aikana SM-viikolla on nähty yli 6000 urheilijaa mittelemässä lajien suomenmestaruuksista.

–SM-viikko on hieno tapahtuma. Monia eri lajeja on esillä ja yleisön on helppoa tulla seuraamaan eri kisoja, totesi enduron kaksinkertainen maailmanmestari Eero Remes kesällä 2018.

Lajihaku kesän 2021 SM-viikolle on avattu

Järjestyksessään kuudes SM-viikko järjestetään Salossa 1.-4.7.2021. Tapahtuman pääpaikkana on Salon urheilupuisto keskellä Salon kaupunkia.

Lajihaku Salon kesäkisaan on nyt avattu. Aikaisempia vuosia aiempi ilmoittautumisajankohta toivon mukaan helpottaa lajien kisakalenterien rakentamista ja mahdollistaa aiempaa sujuvammin osallistumisen SM-viikolle.

Lue lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet täältä

Lisätietoja SM-viikosta antaa vastaava tuottaja Päivi Harri, paivi.harri@kokotapahtuma.fi, 045 264 2263

SM-viikko tuo Joensuuhun vauhtia, voimaa ja tarkkuutta

SM-viikko tuo ensi talvena Joensuuhun yli tuhat urheilijaa kilpailemaan lajiensa Suomen mestaruuksista.

Urheilun monilajitapahtuma SM-viikko kokoaa yhteen lajeja, jotka ovat suurelle yleisölle ehkä hieman tuntemattomampia. Tapahtuman tavoitteena saada lajeille uutta yleisöä, uusia harrastajia ja medianäkyvyyttä. Yleisölle SM-viikko tarjoaa uusia mielenkiintoisia urheiluelämyksiä ja kokemuksia mm. lajikokeiluiden kautta. Kaikkien aikojen viides, ja toista kertaa talvella järjestettävä SM-viikko, järjestetään Joensuussa 31.1.-2.2.2020.

Joensuussa on mukana erittäin monipuolinen ja mielenkiintoinen kattaus suomalaisesta urheilun lajikirjosta. Tässä vaiheessa mukanaolonsa ovat vahvistaneet biljardi, bridge, digitaalinen autourheilu, jousiammunta, tikkaurheilu, otevoima, hiihtosuunnistus, kasa-ammunta, koiravaljakkourheilu, kriketti ja taekwondo, joka on ollut mukana kaikilla SM-viikoilla.

– Päätös lähteä mukaan tälläkin kertaa oli helppo, sillä SM-viikko on erinomainen tilaisuus näyttää lajia muillekin kuin omille harrastajille. Monilajinen tapahtuma luo suurkilpailun tunnelmaa, ja YLEn laadukas TV-tuotanto takaa näkyvyyden myös kotikatsomoihin, kertoo Taekwondoliiton toiminnanjohtaja Tatu Iivanainen.

Autourheilu on mukana SM-viikolla neljättä kertaa. Kaksi ensimmäistä kertaa lajina on ollut näyttävä drifting, ja viime heinäkuussa SM-viikolla ajettiin kartingin SM-pisteistä. Joensuussa mukana olevan digitaalisen autourheilun myötä tapahtuma ottaa uuden askeleen kohti entistä monimuotoisempaa urheilutapahtumaa.

– Digitaalinen autourheilu on käsittääkseni ensimmäinen eSports-laji SM-viikolla. Tällä uudella, kovaa kyytiä suosiotaan kasvattavalla autourheilumuodolla on Suomessa erittäin kova taso ja suomalaiset ovat menestyneet myös maailmalla mm. F1 eSport -sarjassa, AKK:n pääsihteeri Anssi Kannas kertoo

Yksi tulevan SM-viikon uusista lajituttavuuksista on hiihtosuunnistus:

– Aloite SM-viikolle osallistumisesta tuli hiihtosuunnistusväeltä, ja koska Suomi järjestää lajin MM-kilpailut talvella 2022, päätimme osallistua Joensuun SM-viikolle. Hiihtosuunnistus sopii erinomaisesti televisointiin. Kesäsuunnistuksesta tutut gps-pallukat toimivat hiihtosuunnistuksessakin ja takaa-ajo kisaformaattina on vauhdikas, kertoo toimitusjohtaja Mika Ilomäki Suunnistusliitosta.

Lisää näkyvyyttä ja harrastajia odottaa myös Suomen Voimalajiliiton puheenjohtaja Jyrki Rantanen:

– Lähdimme mukaan, koska haluamme lisää tunnettavuutta pienille puhtaan voiman lajeillemme ja 2020 on vuoro nostaa otevoimailu uudelle tasolle. Odotamme SM-viikolta uusia tuttavuuksia ja näkyvyyden kautta lisää otevoimailuharrastajia ja -kilpailijoita tuleville vuosille.

SM-kilpailuiden lisäksi Joensuun SM-viikolla on myös mukana muutamia näytöslajeja. Lisäksi kaupunkilaisille järjestetään lajikokeiluita ja -esittelyjä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Suomen Olympiakomitean hallinnoimaa SM-viikkoa tehdään ja toteutetaan lajien ja lajiliittojen välisenä yhteistyönä. Tapahtuman käytännön toteutuksesta vastaa KOKO Tapahtuma Osuuskunta yhdessä Yle Urheilun ja Joensuun kaupungin kanssa.

Lisätietoja: SM-viikon vastaava tuottaja Päivi Harri, paivi.harri@kokotapahtuma.fi, 045 264 2263

Hiihtosuunnistuskuva Suomen Suunnistusliiton kuvapankista

SM-viikko kiinnosti myös kotikatsomoissa – Ylen lähetykset keräsivät kiitosta

Yle Urheilu on vahvasti mukana SM-viikolla. Tänä vuonna Yle välitti TV2:ssa sekä Yle Areenassa lähes ennätysmäärän tv-lähetyksiä, joista osa televisioitiin suorina.

– SM-viikko oli Ylen tiimille hauska ja haastava projekti. Uudet ja varsin erilaiset lajit sekä monet suorituspaikat tuovat omat haasteensa tapahtuman tv-tuotannolle. Onnistuimme mielestämme hyvin välittämään SM-viikon kisatunnelmat kotikatsomoihin, ja siitä osoituksena ovat myös hyvät katsojaluvut, kertoo Yle Urheilun tuottaja Johanna Rikman.

Suomalaisten urheiluhulluudesta kertoo varmasti se, että TV2:n viikon 27 TOP20-katsojalukulistalla oli peräti seitsemän SM-viikon lähetystä! Suurimmat yleisömäärät kotivastaanottimien ääreen keräsi, ehkä hieman yllättäen, lauantaina kisattu kädenväännön SM-kisa. Ensi kertaa mukana olleen lajin keskikatsojamäärä oli 179 000, enimmillään kisaa katsoi huikeat 294 000 katsojaa!

– Kyllähän tuollainen katsojamäärä oli suuri yllätys! Kädenvääntöä ei kilpailuna itsessään ole aiemmin näytetty telkkarissa, ihan jotain pieniä klippejä vaan ja joskus 2000-luvun alussa jotain MM-kisoista. Kyllähän SM-viikon lähetys ja suurimmat katsojaluvut ovat suomalaiselle kädenväännölle elintärkeä elinvoimapiikki, iloitsi Kädenvääntöliiton toiminnanjohtaja Jussi Koskinen.

– SM-viikko oli kaikkinensa meille ihan fantastinen kokemus. Tulihan siitä vähän paineita, että nyt on onnistuttava täysillä, kun telkkariinkin päästään. Iso kiitos Ylen ammattitaitoiselle tiimille, joka teki ihan ensiluokkaista työtä lajimme eteen. Heidän kanssaan oli ilo toimia!

Jousiammunnan keskikatsojamäärä oli sekin hieno 101 000. Eikä kriketin keskikatsojamääräkään jäänyt paljoa jousiammunnasta, sitäkin seurasi keskimäärin 98 000 katsojaa.

Kaikki SM-viikon kisalähetykset, koosteet ja laji-insertit on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivän ajan.

”Penkkiurheilun suurkuluttajana täytyy todeta, että SM-viikko on erinomainen konsepti! Paljon mielenkiintoisia marginaalilajeja niputettuna ja televisioituina viikonlopulle + @KallePalander selostamassa padelia. Yle-veroni voi käyttää tähän jatkossakin #smviikko #penkkiurheilu”
@MirkoHurmerinta Twitterissä