Jussi Haapasen ja Niko Nurmion puhuessa rakkasta urheilulajistaan trialista tuntuu välillä kun yksi suu puhuisi.
Se että Haapanen on 54-vuotiaana lajin suomalaisia ikihonkia, kun taas Nurmio 22-vuotiaana nuori tulokas kärkikastiin, ei tunnu tuovan miesten ajatusmaailmaan lajista oikein mitään eroa.
SM-viikon toisena kilpailupäivänä kaksikko kisasi SM-mitaleista X-trialista Lahden satamassa tasapäisesti. Lopulta nuori haastaja Nurmio sijoittui kilpailun parhaana suomalaisena kakkoseksi ja Haapanen kolmanneksi. Ero perjantaina oli pieni urheilullisesti, mutta kokemuksellisesti siis melkoinen. Herrat olivat muuten kaksi parasta suomalaista kisassa, kun mestaruuteen taituroi ranskalainen Gael Chatagno.
Haapanen on Suomen mestari niin trialissa ulkona, X-trialissa sekä 90-luvulta hallitrrialissakin. Nurmio taas nyt mm. SM-hopeamitalisti x-trialin puolelta.
Haapanen ”hurahti” lajiin tavallaan vahingossa, naapurin isännän kautta.
– Ajelin mopolla maatilallamme Vammalassa ja kaverini oli nähnyt trialia TV:ssä, joka nyt oli melkoinen sattuma 70-80-luvun taitteessa. Naapuri oli aktiivinen paikallisessa moottorikerhossa ja sitä kautta tuli sitten lähdettyä mukaan katsomaan lajia, Jussi kertoo yli 40 vuoden takaista lajikipinänsä syttymistä.
– Kaikki alkoi ihan nollasta, ei me tiedetty mistään mitään. Jämsään sitten mentiin ensimmäisiin kilpailuihin Tunturilla. Siellä katseltiin sitten mitä muut tekee ja alettiin opetella lajia yrityksen ja erehdyksen kautta, Jussi nauraa.
Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin oli Nikon vuoro sitten katsella mm. Jussia oppiakseen lajissa. Toki harrastus moottorivälineiden kanssa alkoi jo 2-vuotiaana.
– Isältä löytyi trialpyörä kotoa jo ennen syntymääni. Minä aloitin 2-vuotiaana mönkijällä ja 5-vuotiaana sitten automaattimopolla trialin. Voi siis helposti sanoa, että tämä on ollut mun laji aina, Niko nauraa.
Molemmat lajiosaajat kertovat samoja asioita lajin vaatimusten suhteen: kehonhallinta, fyysinen kunto, virkeä mieli, välinen hallinta, rytmitys, kontrolli.
Trialissa ei saa olla kiire: ei radalla, mutta ei myöskään sen ulkopuolella.
– Kehitykselle pitää antaa aikaa. Itse olen käyttänyt kolmen vuoden projekteja. Tässä lajissa ei saa olla höyryäjä, vaan suunnitelmallinen ja niitä uskollisesti toteuttava, Jussi sanoo. Myöntää toki samalla joskus ärräpäitäkin toki lentävän.
Entä sitten kahden sukupolven ajatuksen lajin viehätyksestä?
– Edelleen minulla tämä on itsensä haastamista, en minä osaa oikein selittää. Nautin vain pahoissa paikoissa ajamisesta, toteaa jo pitkään Ylöjärvellä asunut ja Riihimäen Enduroseuraa edustava Haapanen.
– Moottorivehkeet ovat aina kiinnostaneet pyörämäärästä riippumatta. Kyllä se on perintöä isältä. Oma kehittyminen kannustaa harrastamaan ja itsevarmuus kasaantuu. Se on upea fiilis, Nurmio komppaa.
Yhdessä asiassa herroista löytyy kuitenkin selkeä ero, luonnollisesti. Siinä missä Haapanen nautiskelee pääosin itsensä haastamisesta, Nurmio tähyää yhä korkeammalle.
– Tänä vuonna olen päässyt ajamaan pari EM-kisaa, joka on sitten helpottanut myös sponsorien hankintaa. Olen pystynyt näyttämään osaamistani, Espoon Mootorikerhon tulevaisuuden nimi iloitsee.
– Viime syksynä lopetin. Tässä sitä kuitenkin ollaan. Pitää lainata Janne Ahosta ja sanoa, että en enää sano koskaan lopettavani. Joskus en sitten vaa, enää ole täällä, Haapanen puolestaan naurahtaa.
X-Trialin perjantaina SM-finaali on nähtävissä Yle Areenassa
https://areena.yle.fi/1-66121413
Kaikkiin SM-viikon tapahtumiin on yleisöltä vapaa pääsy.
Teksti: Toni Flink
Kuvat: Roosa Vilkanen