Ajankohtaista

Ajankohtaista

4 vuotta, 50 lajia – SM-viikko tutustuttaa suomalaiset uusiin urheilulajeihin

SM-viikko kokoaa yhteen lajeja, jotka ovat urheilua rakastavalle suomalaiselle yleisölle ehkä hieman tuntemattomampia. Tapahtuma on esitellyt nelivuotisen historiansa aikana jo 50 urheilulajia – ja määrä sen kun kasvaa!

Ruotsin SM-Veckanista inspiraation saanut SM-viikko järjestettiin ensi kerran helmikuussa 2016 Tampereella. Tällöin mukana oli 22 urheilulajia.

– Ajatus Suomen omasta ”SM-veckanista” oli pyörinyt käytäväpuheissa jo vuosia. Useiden eri tahojen toiveesta, ja Ruotsin hyvän esimerkin innoittamana päätettiin sitten kokeilla, toimiiko pienten lajien yhteinen SM-tapahtuma myös Suomessa, kertoo Esa Niemi, joka toimii SM-viikon tuotannosta vastaavan KOKO Tapatuma Osuuskunnan puheenjohtajana.

Ensimmäinen SM-viikko keräsi heti kiitosta niin lajiliitoilta kuin kilpailijoiltakin. Paikan päällä kisatapahtumia kävi seuraamassa tuhansia katsojia ja Ylen kotikatsomoihin välittämät kilpaurheilun jännitysnäytelmät keräsivät hyvät katsojaluvut. Ensimmäinen SM-viikko palkittiin myös Urheilumarkkinointiteko-palkinnolla Suomen Urheilugaalassa.

Tapahtuman lajikirjo on vuosien kuluessa kasvanut ja monipuolistunut, ja SM-mitaleista on kisattu niin maalla, vedessä kuin ilmassakin. Neljän vuoden aikana SM-viikko on esitellyt yleisölle peräti 50 urheilulajia uppopallosta laskuvarjohyppyyn ja thainyrkkeilystä shakkiin. Mukaan on mahtunut mm. moottoriurheilua, kamppailu- ja voimailulajeja, äly- ja tarkkuuslajeja, mailapelejä ja joukkuelajeja.

– Ns. valtavirrasta poikkeavien lajien seuraaminen on mielenkiintoista. Tosin mukaan mahtuu ja mukana on jo ollut myös Suomen mittakaavassa isompiakin lajeja ja myös niille tapahtuma on hyvä näyteikkuna tuoda omaa lajia esille mm. TV- ja medianäkyvyyden kautta, kertoo Niemi.

Yleisö onkin löytänyt SM-viikon lajit upeasti myös Ylen kanavilta, ja parhaimmillaan lajit ovat koukuttaneet vastaanottimien ääreen satoja tuhansia katsojia.

Seuraavan kerran SM-viikolla kisataan tammi-helmikuun vaihteessa Joensuussa, missä mukana on lähes 20 lajia, joista kahdessatoista kisataan SM-mitaleista. Lopullinen lajilistaus julkistetaan tämän vuoden lopulla. Mukana olonsa on jo vahvistanut muutama uusi laji, pari paluumuuttajaa sekä kolme lajia, jotka ovat olleet mukana kaikilla SM-viikoilla. SM-viikko koukuttaa siis katsojien lisäksi myös urheilijat ja lajit!

Suomen Olympiakomitean hallinnoimaa SM-viikkoa tehdään ja toteutetaan lajien ja lajiliittojen välisenä yhteistyönä. Tapahtuman käytännön toteutuksesta vastaa KOKO Tapahtuma Osuuskunta yhdessä Yle Urheilun ja isäntäkaupungin kanssa.

SM-viikon lajit 2016-2019:
biljardi, BMX, bridge, darts, drifting, futsal, istumabeachvolley, ITF taekwon-do, jousiammunta, judo, kahvakuulaurheilu, kanoottipoolo, karting, kasa-ammunta, kaukalopallo, keilailu, kortteliajo, kriketti, kädenvääntö, lacrosse, laskuvarjohyppy, lippupallo, maahockey, miekkailu, minisupermoto, padel, rantahengenpelastus, rantavesipallo, ratagolf, ratamelonta, ringette, roller derby, rugby, shakki, speedgolf, sulkapallo, super enduro, taekwondo, taido, taitolento, thainyrkkeily, tikkaurheilu, trial-pyöräily, triathlon, uinti, ultimate, uppopallo, valjakkourheilu, vesihiihtourheilu, X-trial

Digitaalinen autourheilu vie SM-viikon uuteen aikaan

Digitaalinen autourheilu ensimmäinen sähköisen urheilun eli eSportsin laji SM-viikon lajikirjossa. SM-viikolla Joensuussa ajetaan digitaalisen rallicrossin suomenmestaruudesta.

Digitaalinen autourheilu on nopeasti kasvava laji sähköisessä urheilussa, eSportsissa. Lajipäällikkö Henri Karjalainen AKK:sta näkee lajin edullisuuden ja matalan kynnyksen aloittamisen positiivisena paitsi harrastajille, myös vahvistavan entuudestaan autourheilun tasa-arvoisia lähtökohtia.

– Nykyiset pelisimulaattorit ovat kehittyneet niin realistisiksi, että AKK haluaa luoda lajeille viralliset suomenmestaruusarvot. Aloittaminen on helppoa ja digitaalisesti kilpaileminen on huomattavasti halvempaa, kuin oikean elämän kilpa-ajaminen. Alkuun pääsee tietokoneella ja esimerkiksi käytetyllä parin sadan euron rattipoljin-yhdistelmällä. Laji sopii sekä nuorille sekä aikuisille ja pelejä löytyy paljon erilaisia tietokoneelle sekä konsoleille.

– Meillä on tällä hetkellä hyvä määrä harrastajia, mutta toivomme lajin pariin entistä enemmän uusia kasvoja. Tulevaisuudessa tavoitteena on kasvattaa lajia entisestään, ja ottaa huomioon useampi peli sekä pelialusta, kuten konsolipelaajat.

Karjalainen näkee digitaalisen autourheilun kiinnostavaksi lajiksi myös kumppanitahoille.

– Monet yritykset ovat lähteneet markkinoimaan itseään eSportsin avulla tavoitellen erityisesti nuoria yleisöjä ja harrastajia. Digitaalisen autourheilun suhteen uskon yritysten arvostavan erityisesti lajin väkivallattomuutta, puhtautta, rehtiyttä ja vastuullisuutta sekä ympäristön että harrastajien suhteen. Sarjojen yhteistyökumppanuusneuvottelut ovat käynnissä ensi vuotta varten, ja kerromme mielellämme lisää, mikäli esimerkiksi uudet suomenmestaruussarjat kiinnostavat, Karjalainen vinkkaa.

Yle mukaan Digital Rallicross SM -sarjaan

AKK ja FiSRA (Finnish Sim Racing Association ry) järjestävät yhteistyössä 2020 kaksi digitaalisen autourheilun suomenmestaruussarjaa, jotka ajetaan rallicrossissa sekä rata-ajossa. Yhteistyön tahot aloittivat menestyksekkäästi jo kuluvana vuonna, jolloin Neste Rallin yhteydessä ajettiin komeasti katsojia kerännyt Sim Racing eSM -finaali. 66 000 Jyväskylän Paviljongin kilpailukeskuksessa vieraillutta rallifania otti omakseen myös digitaalisia autourheiluelämyksiä tarjonneen simulaattorimaailman, jossa pääsi testaamaan taitojaan koko Suomen MM-ralli-viikonlopun ajan.

Ensi vuonna ajettavien suomenmestaruussarjojen pelinä toimii maailman yksi realistisimmista simulaatioista, yhdysvaltalainen iRacing. Ensimmäisenä vauhtiin pääsee rallicrossin SM-sarja, jonka finaali ajetaan Joensuussa 1.2.2020 SM-viikon yhteydessä. Loppukilpailun tapahtumat tullaan välittämään kotikatsojille myös Ylen televisiokanavilla. Finaalipaikoista karsitaan kolmen karsintakilpailun sarjassa, joka käynnistyy 16.11. Karsinnoista valitaan 8 parasta kuljettajaa livefinaaliin ja loput 4 kuljettajaa tulevat suoraan digitaalisen rallicrossin MM-sarjasta. Palkintona on tarjolla AKK:n virallisen suomenmestaruuden ohella 3 000 € rahapalkinto.

– Mikäli osallistuminen Digital Rallicross SM -sarjaan kiinnostaa, mukaan karsintoihin ehtii vielä. Sarjaan osallistumiseen tarvitsee vain tietokoneen, ratin ja polkimet sekä itse pelin, Karjalainen summaa.

Digitaalisen rallicrossin suomenmestaruuden kalenteri:

16.11.2019    karsintakisa verkon välityksellä
23.11.2019    karsintakisa verkon välityksellä
30.11.2019    karsintakisa verkon välityksellä
1.2.2020      SM-livefinaali, SM-viikko, Joensuu

Digitaalisen rallicrossin SM-sarjasäännöt ja ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä.

Seuraa tiedotusta sekä AKK:n, Moottoriurheilu.tv:n että FiSRA:n kanavissa:
Kotisivu
Facebook

Twitter
Instagram
Youtube
Twitch (kisojen livestriimit)

Lisätietoja:
Henri Karjalainen, lajipäällikkö / AKK, henri.karjalainen@autourheilu.fi, 050 546 0500

Lajihaku kesän 2021 SM-viikolle on avattu – Ilmoittaudu mukaan Suomen iloisimpaan urheilutapahtumaan

SM-viikko tuo mukana oleville lajeille suurkilpailun tunnelmaa ja kovan tason sporttia aikuisten SM-sarjoissa. SM-viikko on iloa, yhteisöllisyyttä, ystäviä ja yhdessä tekemistä muiden lajien ja sidosryhmien kanssa.

SM-viikko kokoaa yhteen lajeja, jotka ovat suurelle yleisölle ehkä hieman tuntemattomampia. Tapahtuma onkin esitellyt neljän vuoden aikana yleisölle huikeat 50 urheilulajia uppopallosta laskuvarjohyppyyn ja shakista digitaaliseen autourheiluun. Tapahtuman tavoitteena saada lajeille uutta yleisöä, uusia harrastajia ja medianäkyvyyttä.

– Monilajinen tapahtuma luo suurkilpailun tunnelmaa, ja Ylen laadukas TV-tuotanto takaa näkyvyyden myös kotikatsomoihin, kertoo Taekwondoliiton toiminnanjohtaja Tatu Iivanainen.

Yle Urheilu onkin panostanut tapahtumaan vahvasti ja suomalaista urheilun monimuotoisuutta on nähty tv:ssä lähes 70 tuntia. Ja kun tähän lisätään Areenan lähetykset, on SM-viikon tapahtumia näytetty Ylen kanavissa yhteensä yli 100 tuntia.

– Onhan tämä aivan loistavaa! Näkyy saman tien seuran kävijämäärissä. Kun porukka näkee jousiammuntaa telkkarissa niin sen tietää, että seuraavat kokeiluvuorot ovat aivan täynnä. Olympialaisten jälkeen näkyy samanlainen piikki harrastajamäärissä, kertoi jousiampuja Tero Pyylampi kesällä 2019.

SM-viikko luo myös urheilijoille uudenlaisen kilpailuympäristön ja erityisen tunnelman. Neljän vuoden aikana SM-viikolla on nähty yli 6000 urheilijaa mittelemässä lajien suomenmestaruuksista.

–SM-viikko on hieno tapahtuma. Monia eri lajeja on esillä ja yleisön on helppoa tulla seuraamaan eri kisoja, totesi enduron kaksinkertainen maailmanmestari Eero Remes kesällä 2018.

Lajihaku kesän 2021 SM-viikolle on avattu

Järjestyksessään kuudes SM-viikko järjestetään Salossa 1.-4.7.2021. Tapahtuman pääpaikkana on Salon urheilupuisto keskellä Salon kaupunkia.

Lajihaku Salon kesäkisaan on nyt avattu. Aikaisempia vuosia aiempi ilmoittautumisajankohta toivon mukaan helpottaa lajien kisakalenterien rakentamista ja mahdollistaa aiempaa sujuvammin osallistumisen SM-viikolle.

Lue lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet täältä

Lisätietoja SM-viikosta antaa vastaava tuottaja Päivi Harri, paivi.harri@kokotapahtuma.fi, 045 264 2263

SM-viikko tuo Joensuuhun vauhtia, voimaa ja tarkkuutta

SM-viikko tuo ensi talvena Joensuuhun yli tuhat urheilijaa kilpailemaan lajiensa Suomen mestaruuksista.

Urheilun monilajitapahtuma SM-viikko kokoaa yhteen lajeja, jotka ovat suurelle yleisölle ehkä hieman tuntemattomampia. Tapahtuman tavoitteena saada lajeille uutta yleisöä, uusia harrastajia ja medianäkyvyyttä. Yleisölle SM-viikko tarjoaa uusia mielenkiintoisia urheiluelämyksiä ja kokemuksia mm. lajikokeiluiden kautta. Kaikkien aikojen viides, ja toista kertaa talvella järjestettävä SM-viikko, järjestetään Joensuussa 31.1.-2.2.2020.

Joensuussa on mukana erittäin monipuolinen ja mielenkiintoinen kattaus suomalaisesta urheilun lajikirjosta. Tässä vaiheessa mukanaolonsa ovat vahvistaneet biljardi, bridge, digitaalinen autourheilu, jousiammunta, tikkaurheilu, otevoima, hiihtosuunnistus, kasa-ammunta, koiravaljakkourheilu, kriketti ja taekwondo, joka on ollut mukana kaikilla SM-viikoilla.

– Päätös lähteä mukaan tälläkin kertaa oli helppo, sillä SM-viikko on erinomainen tilaisuus näyttää lajia muillekin kuin omille harrastajille. Monilajinen tapahtuma luo suurkilpailun tunnelmaa, ja YLEn laadukas TV-tuotanto takaa näkyvyyden myös kotikatsomoihin, kertoo Taekwondoliiton toiminnanjohtaja Tatu Iivanainen.

Autourheilu on mukana SM-viikolla neljättä kertaa. Kaksi ensimmäistä kertaa lajina on ollut näyttävä drifting, ja viime heinäkuussa SM-viikolla ajettiin kartingin SM-pisteistä. Joensuussa mukana olevan digitaalisen autourheilun myötä tapahtuma ottaa uuden askeleen kohti entistä monimuotoisempaa urheilutapahtumaa.

– Digitaalinen autourheilu on käsittääkseni ensimmäinen eSports-laji SM-viikolla. Tällä uudella, kovaa kyytiä suosiotaan kasvattavalla autourheilumuodolla on Suomessa erittäin kova taso ja suomalaiset ovat menestyneet myös maailmalla mm. F1 eSport -sarjassa, AKK:n pääsihteeri Anssi Kannas kertoo

Yksi tulevan SM-viikon uusista lajituttavuuksista on hiihtosuunnistus:

– Aloite SM-viikolle osallistumisesta tuli hiihtosuunnistusväeltä, ja koska Suomi järjestää lajin MM-kilpailut talvella 2022, päätimme osallistua Joensuun SM-viikolle. Hiihtosuunnistus sopii erinomaisesti televisointiin. Kesäsuunnistuksesta tutut gps-pallukat toimivat hiihtosuunnistuksessakin ja takaa-ajo kisaformaattina on vauhdikas, kertoo toimitusjohtaja Mika Ilomäki Suunnistusliitosta.

Lisää näkyvyyttä ja harrastajia odottaa myös Suomen Voimalajiliiton puheenjohtaja Jyrki Rantanen:

– Lähdimme mukaan, koska haluamme lisää tunnettavuutta pienille puhtaan voiman lajeillemme ja 2020 on vuoro nostaa otevoimailu uudelle tasolle. Odotamme SM-viikolta uusia tuttavuuksia ja näkyvyyden kautta lisää otevoimailuharrastajia ja -kilpailijoita tuleville vuosille.

SM-kilpailuiden lisäksi Joensuun SM-viikolla on myös mukana muutamia näytöslajeja. Lisäksi kaupunkilaisille järjestetään lajikokeiluita ja -esittelyjä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Suomen Olympiakomitean hallinnoimaa SM-viikkoa tehdään ja toteutetaan lajien ja lajiliittojen välisenä yhteistyönä. Tapahtuman käytännön toteutuksesta vastaa KOKO Tapahtuma Osuuskunta yhdessä Yle Urheilun ja Joensuun kaupungin kanssa.

Lisätietoja: SM-viikon vastaava tuottaja Päivi Harri, paivi.harri@kokotapahtuma.fi, 045 264 2263

Hiihtosuunnistuskuva Suomen Suunnistusliiton kuvapankista

Kiitos Vantaa!

”Vantaa on nyt tehtävänsä tehnyt. Toivottavasti tapahtuma sai meiltä hyvät eväät jatkaa kasvua ja kehittymistä kansalliseksi urheilun ja liikunnan kaiken kansan karnevaaliksi!” – Veli-Matti Kallislahti, Vantaan kaupungin liikuntajohtaja

SM-viikko on kuulunut kaksi vuotta Vantaan kesän tapahtumakalenteriin. Tänä aikana tapahtuma on kehittynyt ja vakiinnuttanut asemansa osana suomalaista urheilutapahtumatarjontaa. SM-viikko järjestetään aina vahvassa yhteistyössä isäntäkaupungin kanssa.

– SM-viikko vaatii kaikilta tekijöiltään, myös isäntäkaupungilta, rohkeutta, luovuutta ja hyvää asennetta. Vantaalta on näinä vuosina löytynyt näistä jokaista, kiittelee SM-viikon tuottaja Hanna Iiskola-Kesonen.

– Erityiskiitos liikuntapalvelujen työntekijöille, jotka ovat auttaneet jokaisessa haasteessa ja mahdollistaneet SM-viikon onnistumisen erinomaisella yhteistyöllä. On ollut todella mukavaa tehdä SM-viikkoa Vantaalla!

Ja Vantaalta onkin löytynyt hyvää asennetta yllin kyllin! Hyvänä esimerkkinä toimii keväällä 2017 Tikkurilan Urheilupuiston yhteyteen rakennettu kriketin kilpatason harrastamisen mahdollistama lyöntialusta.

– Paikan rakentaminen lähti liikkeelle marraskuussa 2016 samalla, kun tieto vahvistui, että SM-viikko järjestetään seuraavina vuosina Vantaalla, muistelee Suomen krikettiliiton puheenjohtaja Andrew Armitage hankkeen alkua.

Pelipaikka joutui heti koetukselle SM-viikolla 2017 ja paikka on sittemmin jäänyt krikettiharrastajien käyttöön toistaiseksi.

– Mahtavaa, että Vantaalle saatiin uusia suorituspaikkoja SM-viikon avulla, iloitsee Iiskola-Kesonen.

Kahden Vantaan vuoden jälkeen SM-viikko jatkaa eteenpäin. Tapahtuma järjestetään seuraavaksi talvella 2020 Joensuussa.

– Olemme erittäin tyytyväisiä kahden vuoden yhteistyöhön. Vantaa on ollut SM-viikon lajeille hyvä paikka kasvaa, kehittyä ja löytää uusia harrastajia. SM-viikko on tuonut myös paljon uusia lajeja vantaalaisten tietoisuuteen ja sen myötä uusia mahdollisuuksia hakeutua liikunnan pariin, Vantaan kaupungin liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti kiittelee ja jatkaa:

– Toivomme tapahtumalle parasta mahdollista jatkoa Joensuussa ja Salossa. Olemme tarvittaessa tukemassa ja auttamassa uusia isäntäkaupunkeja näiden niin tarvitessa.

SM-viikko 2020 järjestetään 30.1.-2.2. Joensuussa
SM-viikko 2021 järjestetään 1.-4.7. Salossa

SM-viikko kiinnosti myös kotikatsomoissa – Ylen lähetykset keräsivät kiitosta

Yle Urheilu on vahvasti mukana SM-viikolla. Tänä vuonna Yle välitti TV2:ssa sekä Yle Areenassa lähes ennätysmäärän tv-lähetyksiä, joista osa televisioitiin suorina.

– SM-viikko oli Ylen tiimille hauska ja haastava projekti. Uudet ja varsin erilaiset lajit sekä monet suorituspaikat tuovat omat haasteensa tapahtuman tv-tuotannolle. Onnistuimme mielestämme hyvin välittämään SM-viikon kisatunnelmat kotikatsomoihin, ja siitä osoituksena ovat myös hyvät katsojaluvut, kertoo Yle Urheilun tuottaja Johanna Rikman.

Suomalaisten urheiluhulluudesta kertoo varmasti se, että TV2:n viikon 27 TOP20-katsojalukulistalla oli peräti seitsemän SM-viikon lähetystä! Suurimmat yleisömäärät kotivastaanottimien ääreen keräsi, ehkä hieman yllättäen, lauantaina kisattu kädenväännön SM-kisa. Ensi kertaa mukana olleen lajin keskikatsojamäärä oli 179 000, enimmillään kisaa katsoi huikeat 294 000 katsojaa!

– Kyllähän tuollainen katsojamäärä oli suuri yllätys! Kädenvääntöä ei kilpailuna itsessään ole aiemmin näytetty telkkarissa, ihan jotain pieniä klippejä vaan ja joskus 2000-luvun alussa jotain MM-kisoista. Kyllähän SM-viikon lähetys ja suurimmat katsojaluvut ovat suomalaiselle kädenväännölle elintärkeä elinvoimapiikki, iloitsi Kädenvääntöliiton toiminnanjohtaja Jussi Koskinen.

– SM-viikko oli kaikkinensa meille ihan fantastinen kokemus. Tulihan siitä vähän paineita, että nyt on onnistuttava täysillä, kun telkkariinkin päästään. Iso kiitos Ylen ammattitaitoiselle tiimille, joka teki ihan ensiluokkaista työtä lajimme eteen. Heidän kanssaan oli ilo toimia!

Jousiammunnan keskikatsojamäärä oli sekin hieno 101 000. Eikä kriketin keskikatsojamääräkään jäänyt paljoa jousiammunnasta, sitäkin seurasi keskimäärin 98 000 katsojaa.

Kaikki SM-viikon kisalähetykset, koosteet ja laji-insertit on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivän ajan.

”Penkkiurheilun suurkuluttajana täytyy todeta, että SM-viikko on erinomainen konsepti! Paljon mielenkiintoisia marginaalilajeja niputettuna ja televisioituina viikonlopulle + @KallePalander selostamassa padelia. Yle-veroni voi käyttää tähän jatkossakin #smviikko #penkkiurheilu”
@MirkoHurmerinta Twitterissä

Terapiaa ja kultamitaleita – jousiammunnassa voi tavoitella kumpaakin

Jousiammunta on laji, jossa levottomat sielut eivät todennäköisesti pärjää. Lajissa tarvitaan keskittymiskykyä ja rauhallisuutta. Muuten nuolet lentävät taivaan tuuliin.

Jere Forsberg, 25, on kotkalaislähtöinen, nykyään espoolaista jousiammuntaseura Robin Hoodia edustava taljajousiampuja. Hän on ollut pyörätuolissa kolmivuotiaasta asti halvaannuttuaan alaraajoistaan auto-onnettomuuden seurauksena.

– Harrastin lapsena alun perin yleisurheilua, mutta halusin vaihtaa lajia, koska kunnon kilpailuja ei ollut. Alle 13-vuotiaita kun ei saa laittaa paremmuusjärjestykseen. Jokainen osallistuja sai tuloksista riippumatta osallistumispalkinnon, Forsberg muistelee.

Kilpailuhenkisenä hän päätyi jousiammunnan pariin, kun isä ja äiti olivat huomanneet lehdessä ilmoituksen jousiammunnan alkeiskurssista. Nyt jousiammuntaharrastus on jatkunut jo seitsemäntoista vuotta. Kilpailumenestystäkin on matkan varrella tullut.

Suurimpana tähänastisena saavutuksena voitaneen pitää, kun Forsberg voitti Lontoossa 2012 vammaisurheilijoiden paralympialaisissa taljajousen avoimessa luokassa kultaa. Tästä saavutuksestaan hänelle ojennettiin Vuoden läpimurto -palkinto Urheilugaalassa 2013.

Forsberg on kilpaillut sittemmin myös vammattomien kisoissa, muun muassa kaksi kertaa nuorten MM-kisoissa. Yhtenä tavoitteena hänellä olisikin pärjätä paremmin vammattomien kanssa.

Vuonna 2013 hän osallistui vammattomien yleiseen taljajousen SM-sarjaan, ja ylsi hopealle. Samana vuonna napsahti myös liikuntavammaisten MM-kisoista hopeaa – ja samoin vastaavissa EM-kisoista 2014.

SM-viikolla taljajousen avoimessa Mixed Team -kilpailussa Forsberg ampui parinsa Anne Lanteen kanssa hopealle.

Menestys ei tule ilman harjoittelua ja kovaa työtä. Sen tietää myös Forsberg. Harjoitukset sisältävät ampumista, mutta myös punttisalia ja lihashuoltoa jo vammankin takia.

– Kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä vaaditaan. Omalla tavallaan viehättää, että ikinä tässä ei tule valmiiksi. Harjoittelen viisi kertaa viikossa ja parisen tuntia kerrallaan. Minun on helppo keskittyä harjoitteluun, koska sain Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän urheilija-apurahan.

Harrastuksena terapia

Vantaalaiset Tiina ja Hannu Vartema olivat katsomossa seuraamassa jousiammunnan loppukilpailuja. Hannu on harrastanut lajia parisen vuotta ja käy ampumassa parisen kertaa viikossa, muttei kilpaile.

– Otan jousella ampumisen terapiana. Eipä tarvitse miettiä työasioita, vaan vain ainoastaan sitä hetkeä kun ampuu. Kärsivällinen ja rauhallinen tarvitsee olla, muuten hommasta ei tule mitään.

Tiina ei ole harrastaja, eikä ole edes jousiammuntaa paikan päällä nähnyt.

– En kauheasti lajista edes tiedä, mutta lähellä kun asumme, päätimme lähteä tänne stadionille katsomaan. Ihan mielenkiintoiselta kokonaisuudelta vaikuttaa. Muusta kisatarjonnasta olemme seuranneet pyöräilyä ja moottoriurheilua.

Myös vantaalainen Esa Kallioinen lähti katsomaan jousiammuntaa kilpailupaikalle, koska asuu lähellä.

– Viikonlopun ratoksi lähdin katsomoon ja että kerrankin näkisin jotakin urheilua livenä, kun nyt on hyvä mahdollisuus. Muutahan en ole SM-viikolla ollut katsomassa. Telkkarista olen jousiammuntaa joskus katsellut ja SM-viikon lajeista olen nähnyt lacrossea, sitäkin telkkarista. Kiikarit olisi ollut hyvä ottaa mukaan, että olisi nähnyt taulut, mutta hyvähän ampumasuoritusta on katsoa läheltä, Kallioinen ihastelee.

Teksti: Aki Korhonen
Kuvat: Sakari Kuokkanen

SM-viikko tuo lajeille lisää näkyvyyttä – ”Olympialaiset ja SM-viikko lisäävät kiinnostusta lajikokeiluihin”

SM-viikko on esitellyt yleisölle neljän vuoden aikana 48 eri urheilulajia. Lajeille SM-viikko on tuonut lisää tunnettuutta, medianäkyvyyttä ja harrastajia.

Neljäs SM-viikko saatiin juuri päätökseen 23 lajin voimin Vantaalla. Yhteensä neljän vuoden aikana mukana on ollut huikeat 48 eri urheilulajia, joista kuusi on ollut mukana alusta lähtien. Yksi näistä on jousiammunta:

– Kun ensimmäiseen SM-viikkoon liittyvä kysely saapui liittoomme, olimme epäuskoisia siitä, kannattaako moiseen tapahtumaan lähteä mukaan. Lähdimme kuitenkin katsomaan mitä homma pitää sisällään. Ja sillä tiellä ollaan edelleen, kertoo kilpailuvastaava Ensio Lehto Jousiampujain liitosta.

– SM-viikko on vastannut odotuksia mitä parhaiten. Pienet lajit saavat kaivattua näkyvyyttä ja sitä myötä tietoisuus lajeista saavuttaa suurempia ihmismassoja. Tämä näkyy arkipäivässä lisääntyvänä kiinnostuksena lajeja kohtaan. Samalla eri lajit tutustuvat toisiinsa ja jakavat omia kokemuksiaan kaikkia hyödyntäväksi osaamiseksi, Lehto toteaa.

Näkyvyyden myötä tuleva kiinnostuksen kasvu näkyy myös harrastajien keskuudessa:

– Onhan tämä aivan loistavaa! Näkyy saman tien seuran kävijämäärissä. Kun porukka näkee jousiammuntaa telkkarissa niin sen tietää, että seuraavat kokeiluvuorot ovat aivan täynnä. Olympialaisten jälkeen näkyy samanlainen piikki harrastajamäärissä, naurahtaa sunnuntaina tähtäinjousen Mixed Team -mestaruuden saavuttanut Tero Pyylampi.

SM-viikko johtoajatuksena on tuoda suuren yleisön tietoisuuteen hieman tuntemattomampia lajeja. Maailman toiseksi suosituin palloilulaji kriketti on Suomessa vielä harrastajamäärältään melko pieni ja tuntematon laji.

– SM-viikko tuo kriketin lajikartalle suuren yleisön silmissä ja se on näkynyt kiinnostuksen ja harrastajamäärän kasvuna. Olemme olleet mukana kaikissa neljässä tapahtumassa, ja varmasti haluamme olla myös jatkossakin, kertoo Krikettiliiton puheenjohtaja Andrew Armitage.

Yksi tämän vuoden uusista lajeista oli taitolento, joka kiinnosti sekä yleisöä että mediaa kovasti jo etukäteen. Malmilla järjestetty SM-kisa ei onneksi paljoa kärsinyt vaihtelevista keliolosuhteista, ja varsinkin aurinkoinen perjantai sai väen hyvin liikkeelle:

– Tapahtuma oli kaikilta osiltaan menestys ja erittäin positiivinen kokemus! Kaikki olivat erittäin mielissään siitä, että kisat järjestettiin Malmilla ja SM-viikon myötä medianäkyvyys oli aivan omassa luokassaan verrattuna koskaan aiemmin järjestettyihin kisoihin. Pelkästään katsojia paikan päällä oli monin kerroin enemmän kuin 15 vuoden aikana yhteensä! kertoo Power Advanced-luokassa kilpaillut Harri Kanto.

Päätöspäivänä jaettiin joukkuelajien mitalit – kartingissa riitti tapahtumia

SM-viikko huipentui viiden lajin jännittäviin finaaliotteluihin.

Päätöspäivän ensimmäiset mitalit olivat jaossa box lacrossessa, jonka finaaliottelu pelattiin Myyrmäen jalkapallostadionille rakennetussa kaukalossa. Mestaruusottelu oli varsinainen Turun derby, kultaisista mitaleista kun kamppailivat LTU (Lacrosse Turku United) ja Turku Titans. Pelin alussa näytti, että kolme erää kestävä mestaruusottelu olisi LTUn näytöstä, mutta Titans kiri värikkään ottelun kolmannen erän loppukirillä tasoihin. Jännittävien loppuhetkien jälkeen LTU vei lopulta voiton maalein 9-7.

– Oli tiukkaa vääntöä. Aloitettiin peli hyvin ja se oli aika hallussa kolmanteen erään saakka. Sitten mentiin jotenkin lukkoon ja kaveri tuli tasoihin. Meinasi mennä jo ohikin, mutta onneksi saatiin käännettyä peli meille. Viimeisillä hetkillä kentällä oli kyllä kuumat tunteet. Kyllähän ne aina on, jos viimeisellä minuutilla peli on tasan. Porukka haluaa suomenmestaruuden voittaa, kertasivat tuoreet suomenmestarit Anssi Kaisalmi ja Roope Jokela pelin kulkua.

Kuusijärvellä kisattiin rantavesipallon ja kanoottipoolon mestaruuksista. Rantavesipallon SM-kullan voitti Turun Uimarit, joka voitti finaalissa Cetus Espoon lukemin 11-8. Kanoottipoolon Suomen mestaruus meni Lohjan Melan Vääntäjien joukkueelle. Joukkue voitti finaalipelin Merimelojien Fatblack -joukkuetta vastaan maalein 6-0. Lohjalaiset olivat turnauksessa varsin suvereeneja, ja veivät voiton myös kaikista muissa pelaamissaan otteluissa.

Tähtäinjousen Mixed team -kisan finaalissa tarkimmin ampuivat Iida Tukiainen ja Tero Pyylampi. Pari teki hienon nousun kolmannelta sijalta voittoon. Taru Kuoppa ja Antti Tekoniemi uusivat viime vuotisen kakkossijansa. Taljajousen kisassa voittoon ampuivat Heli Raunio ja Mikko Juutilainen. Hopealle sijoittuivat Anne Lantee ja Jere Forsberg.

– Viimeksi ammuttiin samaa paria vastaan vuosi sitten neljännesfinaalissa, ja silloin tuli rajusti kuokkaan. Tämä oli hyvä revanssi tässä kohtaa, totesi iloinen mestari Tekoniemi.

Ensi kertaa mukana olleen kartingin finaaleissa nähtiin vauhtia ja tapahtumia. OK-luokkaa hallitsi suvereenisti Rasmus Kortelainen. Toiseksi korkeimmat pisteet ajoi Axel Saarniala ennen hurjan nousun tehnyttä Niko Lehtosta. Nuorempien OKj-luokassa nähtiin huima joukkokolari, josta onneksi selvittiin säikähdyksellä ja kalustovaurioilla. Ruutulipulla Tuukka Taponen oli ykkönen, Samuli Mertsalmi toinen ja Elias Halmiala kolmas.

Neljäs SM-viikko päättyi kriketin T10 SM -finaalipeliin. Sade viivytti hieman ottelun alkua ja hetken jo näytti epävarmalta, voidaanko loppuottelua pelata lainkaan. Lopulta sateen tauottua SKK Rapids ja Helsinki Cricket Club pääsivät aloittamaan ottelun, joka päättyi Rapidsien voittoon lukemin 63-33.

– Kapteenina en voisi olla tyytyväisempi suoritukseemme. Voitimme mestaruuden, vaikka olosuhteet olivat sateen vuoksi erittäin hankalat ja pelin alkaminen viivästyi. Olimme kuitenkin henkisesti valmistautuneet voittamaan, voittajajoukkueen kapteeni Ashraful Islam kommentoi.

Tuomariton ja kehokontaktiton ultimate sopii useimmille – pohkeille ei potkita ja ikä ei ole este

Ultimate eli liitokiekkoilu on laji, joka eroaa erityisesti yhdessä asiassa monesta muusta joukkuepelistä: pelituomareita ei ole. Myös kehokontaktit puuttuvat lajista tyystin. Huomattavaa on sekin, että otteluiden päätteeksi voittanut ja hävinnyt joukkue tekevät yhteisen niin kutsutun spirit -ringin, eivätkä kahta omaansa.

Virheiden ja rikkeiden toteamiset jäävätkin pelaajien vastuulle. Siitä huolimatta peli on oikeudenmukaista ja reilua, eikä usealle joukkuelajille tyypillisiä kiukunpurkauksia ja koiruuksia nähdä.

– Tuomarittomuus tekee sen, ettei ole ketään, kenelle kiukutella, eikä voi tehdä tuomarin selän takana koiruuksia. Poikkeuksellisen vähän näkee päreiden palamisia. Pelaaja voi kyllä olla harmissaan omasta suorituksestaan ja silloin ehkä saattaa päästä ärräpäitä. Lajin luonteeseen ei kuulu vilunki, kun siitä ei oikein ole hyötyä, sanookin Aki Pirttijärvi, Tampereen UFO -seurasta, viralliselta nimeltään Unlimited Frisbee Organization.

– En ole nähnyt koskaan sellaisia tilanteita, että päre olisi jollakin palanut. Ultimaten pelaajat ovat rauhallisia ja pystyvät kyllä puhumalla selvittämään kiistatilanteet, myötäilee samaa seuraa edustava Riitta Syvälä.

Myös kehokontaktien puuttuminen on olennainen osa peliä ja se on saanut monet hakeutumaan lajin pariin. Niin myös isän ja pojan, Aki ja Jasu Vehtarin EUC:stä eli Espoo Ultimate Clubista.

– Tykkään kontaktittomasta lajista, jossa kunnioitetaan vastustajaa – ”spirit of the game”, sanoo Aki Vehtari.

Spirit of the game

Spirit of the game: ”Kenenkään pelaajan ei oleteta tahallisesti rikkovan sääntöjä. Tämän vuoksi sääntörikkeistä ei seuraa varsinaisia rangaistuksia, vaan tilanteet pyritään ratkaisemaan siten, että peli jatkuisi kuin virhettä ei olisi tapahtunut” (ultimaten sääntökirja)

Poika on varsin samoilla linjoilla. On pakko pelata reilusti, kun itse asiassa jokainen pelaaja on tuomari. Rikkeet kyllä huomataan.

– Parasta on, kun saa kisata toista vastaan täysiä omalla suorituksella. Pelissä ei ole sitä, että paljonko pystyy potkimaan kaveria pohkeille tuomarin selän takana. Kyse on siitä, kumpi joukkue on parempi pelaamaan taidollisesti, kontaktia en kaipaa. Peli on reilua. Päre voi joskus palaa, mutta keskusteluilla selvitään, kaveria ei käydä mukiloimassa, Jasu Vehtari jatkaa.

Ikä ja sukupuoli eivät ole rajoitteita

SM-viikolla pelattiin Suomen mestaruuksista beach ultimatessa. Silti ultimatea pelataan pääasiassa nurmella kesäisin ja sisähalleissa talvisin. Vantaalla pelialustana oli pehmeä hiekka ja joukkueet olivat sekajoukkueita, miehet ja naiset siis yhdessä.

– Pelaaminen miesten kanssa ei juurikaan poikkea naisten kanssa pelaamisesta. Fyysisyydessä ja nopeudessa on tietysti eroja. Miehet pystyvät heittämään kiekkoa kovempaa ja pitemmälle, Riitta Syvälä sanoo.

Ikä ei ole myöskään rajoite ultimatessa. Joukkueiden ikäjakauma oli SM-viikollakin melkoinen, mutta ei se peliä haitannut. Laaja ikäjakauma pikemminkin monipuolistaa peliä. On yhdistelmä nuoruuden intoa ja vanhempien kokemusta. Nuoremmat voivat samalla oppia vanhemmilta pelaajilta, mutta miksei myös päinvastoin. Ultimate on reippaiden ihmisten reipas laji iästä riippumatta.

– Aloitin nurmella kuusitoista vuotta sitten, poikkeuksellisen myöhällä iällä yli 30-vuotiaana kylläkin, mutta porukka oli hauskaa ja laji viehätti, muistelee Aki Vehtari, 47.

Hän aikoo jatkaa pelaamista edelleen ja tähtäimessä ovat kesällä 2020 Great Grand Masters -sarjan yli 48-vuotiaille tarkoitetut ultimaten seurajoukkueiden mestaruuskilpailut Australiassa.

Samassa EUC:n joukkueessa SM-viikollakin pelaava poika Jasu kertoo, ettei häntä ole lajin pariin pakotettu. Kaikki lähti isän ja pojan välisestä yhteisestä tekemisestä. Korkeintaan joskus on vähän patisteltu pelaajana jo ollessa.

– Ei ole pakotettu. Enemminkin lähdin isän kanssa aluksi heittelemään kiekkoa, tekemään jotakin kivaa. Aloittelin noin kaksitoista vuotta sitten. Myöhemmin harrastajana jo, jos on ollut välillä väsähtäneitä hetkiä, silloin on vähän työnnetty mukaan, poika leikkisästi isäänsä piikittelee.

Kahtakymmentä ikävuotta lähestyvä Jasu on pelannut jo nuorten ultimatemaajoukkueessa. Hän on ajatellut jatkavansa lajin parissa ainakin 10-20 vuotta, vaikka aivan suurinta urheilullista paloa hänellä ei ehkä kaikkeen oheisharjoitteluun olekaan omien sanojensa mukaan.

Joka tapauksessa myös ultimate vaatii tietyn tasoista kuntoa ja harjoittelua, kuten kaikki urheilulajit, jos aikoo tähdätä huipulle. Sitä voi harrastaa silti pelkältä kuntoilupohjaltakin tai vaikkapa ystävien etsimiseen.

– Ultimate on ehdottoman hyvä laji urheilumielessä, se vaatii kunto ja taitoa, mutta ennen kaikkea on hieno yhteisöllinen laji, jonka parissa on hienoja ihmisiä ja jonka avulla saa hyviä elinikäisiä ystäviä, sanoo Riitta Syvälä, 36.

– Olin kokeillut ultimatea jo lukioaikoinani, mutta vuonna 2002 yliopistoaikoihin huomasin, että Tampereen UFO järjestää ultimaten alkeiskurssin. Menin sinne ja vaikutuin heti. Hyvä laji. Harrastin aiemmin muun muassa lentopalloa, jota tosin pelailen vieläkin, mutta ultimate on päälajini. Vetäjänä kurssilla oli muuten tämä Aki, sanoo Syvälä osoittaen Pirttijärven suuntaan.

Pirttijärvi, 39, aloitti lajin vuonna 1995 yläasteelta, kun kaveri mukaan houkutteli.

– Etsin uutta harrastusta. Pelasin uppopalloa ja harrastin taekwondoa, mutta nykyään pääharrastukseni on ultimate. Se on helppo aloittaa, koska aloittamiskustannukset ovat hyvin pienet. Kelvollinen kiekko maksaa kympin, Pirttijärvi sanoo.

– Toki ammattilaistasolla rahaa saa kulumaan tuhansia euroja, hän lisää.

Helposti ja edullisesti mukaan

Ultimaten tapahtumapaikalla Myyrmäessä kuuluttajana, mutta myös EU:n pelaaja Jarna Kalpala toimiva tarkentaa, että kustannuksia tulee kiekon lisäksi seuran jäsenmaksuista ja pelaajalisenssistä, jos aikoo seuraan liittyä. Niiden yhteiskustannus on yleensä 100-200 euroa. Pelivarusteiksi tarvitaan sisäpelikengät ja ulkopeleihin nappulakengät.

– Ihan perinteiset jalkapallon nappulakengät käyvät. Ja kiekko kannattaa sitten olla virallinen ultimateen tarkoitettu kiekko. Huoltoasemalta ostettu parin euron halpa frisbee ei sovellu. Erona niillä lento-ominaisuuksien ja painon lisäksi on, että halpaa kiekkoa taivutettaessa se tavallisesti katkeaa tai siihen jää taittojälki. Virallinen kiekko palautuu muotoonsa suoraksi, vaikka sitä taittaisikin, Kalpala tähdentää.

Jos haluaa liittyä seuraan, Suomesta löytyy noin toistakymmentä seuraa eri paikkakunnilta. Painotus on suurimmissa kaupungeissa. Esimerkiksi EUC:n alkeiskursseja järjestetään Espoon Tapiolassa Tapion kentällä Kulttuurikeskuksen lähellä keskiviikkoisin klo 17-18:30.

– Tervetuloa vapaasti ja maksutta kokeilemaan iästä ja sukupuolesta riippumatta. Joukkueita löytyy aikuisille ja junioreille, toivottelee Kalpala.

Mitalien jako

Ultimaten SM-loppuottelussa voiton Vantaalla lauantaina 6.7. vei lukemin 13-12 tamperelainen ÄssäMix, jonka taustalla on Tampereen UFO. Toinen oli espoolainen EUC. Joukkueet olivat sekajoukkueita eli ne olivat muodostettu sekä miehistä että naisista.

Peli oli tasainen ja kumpikin joukkue oli tullut voittamaan, mutta hyvin ultimatea kuvaavaa oli, että pelin ja spirit-ringin jälkeen kukin pelaaja itse ripusti tarjotun mitalin kaulaansa ilman sen kummempia juhlaseremonioita. Ringissä joukkueiden kapteenit kiittävät vastustajaa ja lyhyesti tiivistäen nostavat pelistä esiin haluamiaan asioita.

Teksti: Aki Korhonen
Kuvat: Sakari Kuokkanen